Keveistä sähköajoneuvoista

tiistai, 7. huhtikuuta 2015

Liikenne- ja viestintäministeriö valmistelee ajoneuvosääntelyn muutosta joka muun muassa laillistaisi Segwayn kaltaiset kevyet sähköajoneuvot. Nykyinen Segway-täyskielto onkin syytä poistaa. Muutos on valmisteltu lähinnä ajoneuvolain näkökohdista uusien tieliikennelain pykälien perustelujen ja vaikutusarviointien jäädessä ohuiksi.

Pyörätiet ja Wienin sopimus

Segway Wienissä. Kuva: Groucho, some rights reserved.

Ministeriö on useaan kertaan [2] [3 s. 10] vedonnut Wienin liikennemerkkisopimukseen [4], jonka mukaan pyöräilijän on käytettävä asianmukaisesti merkittyä pyörätietä. Nyt ministeriö ehdottaa saman pyörätie-pykälän vastaisia muutoksia.

Päällisin puolin sopimuksen ja tieliikenneasetuksen pykälät näyttävät samalta: pyöräilijän on käytettävä pyörätietä, ja muut ajoneuvot kuin pyörät (ja mahdollisesti mopot) eivät saa sitä käyttää. Mutta mikä onkaan polkupyörä? Ministeriön ehdottamian muutosten mukaan polkupyöränä kohdeltaisiin yksipyöräisiä sekä tiettyjä kevyitä sähköajoneuvoja, jolloin niillä saa ja pitää kulkea pyörätiellä. Sopimus taas yksikäsitteisesti toteaa etteivät ne ole polkupyöriä (eivätkä mopojakaan), jolloin niillä ei ole asiaa pyörätielle.

Lisää epäselvyyttä suojateistä

Ehdotuksen mukaan osaa kevyistä sähköajoneuvoista kohdeltaisiin polkupyörinä, mutta niillä saisi kuitenkin kulkea jalkakäytävällä. Tämä vastaisi käytännössä alle 12-vuotiaiden pyöräilijöiden sääntöjä, joten siinä olisi sama ongelma: saako suojatien yli ajaa.

Pyöräilijöiden osalta nykytilanne on epäselvä ja huonosti ymmärretty ja tuottaa ministeriön asiantuntijoillekin vaikeuksia. Muistiossa vuodelta 2009 [3, s. 6] todetaan, että ”pyöräilijä … ei saisi ylittää ajaen ajorataa suojatien kohdalla missään tilanteessa”. Seuraavana vuonna saman virkamiehen mukaan asia onkin toisin: ”tieliikennelain 8 §:n 3 mom. nojalla myös pyöräilijä … voisi käyttää suojatieksi merkittyä ajoradan osaa” [5, s. 2]. Jälkimmäinen tulkinta on järkevä ja suomalaisten liikennesuunnitteluperiaatteiden mukainen. Kuitenkin ensinmainittu tulkinta on maan ylimmän auktoriteetin, Korkeimman oikeuden, linjaus. Edes alle 12-vuotias pyöräilijä ei saa ajaa suojatien yli (kun se ei ole pyörätien jatke) [6].

Miten siis olisi Segwayn laita? Korkeimman oikeuden löytämä kielto ajaa suojatiellä ei ole pyöräilijöitä koskeva erityissääntö, vaan pätee yhtälailla kaikeen paitsi jalankulkuun. Siis Segwaytä ei saisi ajaa suojatien yli. Toisaalta tällä perusteella esimerkiksi Iso-Robertinkadun ja Annankadun risteyksessä kävelykadulta tuleva autokin pitäisi taluttaa suojatien yli, mitä kukaan ei ole autoilijoilta vaatinut. Laki ei ole kaikille sama.

Ehdotetut säännöt siis sekottaisivat tilannetta, jota päinvastoin pitäisi selventää.

Pitäisikö sitten Segway määrätä talutettavaksi? Se ei tukisi ehdotuksessa tavoiteltua saumattomien ovelta-ovelle matkaketjujen toteutumista erityisesti iäkkäille, mahdollisesti liikuntavaikeuksista kärsiville. Myöskään ei ole syytä entisestään vahvistaa nykytilaa, jossa vain autoilijat pääsevät sujuvasti risteysten läpi muiden kulkijoiden joutuessa pysähtymään milloin mitäkin kommervenkkejä varten.

Olisi hieman epäselvää saisiko Segwayn kanssa ylittää suojatien edes taluttaen. Toisin kuin pyörän ja mopon taluttajat, Segwayn taluttajaa ei yksikäsitteisesti määriteltäisi jalankulkijaksi. Moottorin ollessa sammutettu kyseessä lienee jalankulku. Moottorin käydessä ja avustaessa kulkua asia on epäselvempi. Segwayllä on tällainen avustettu talutustila mm. reunakivien yli nousemiseen.

Jalankulkija vai pyöräilijä

Uudenlaiset kulkuneuvot eivät suoraan ja ongelmitta rinnastu mihinkään perinteisiin, eikä niille ole ihan helppoa kirjoittaa liikennesääntöjä. Ehdotuksessa asia on ratkaistu säätämällä osa jalankulkijan apuvälineiksi ja rinnastamalla muut polkupyöriin. Ensinmainittuun ryhmään kuuluvat enintään 1kW tehoiset, 15km/h tunnissa kulkevat välineet, jälkimmäisten rajat ovat 1kW ja 25km/h.

Tämä tarkoittaa, että täysin samannäköinen ja samalla tavalla liikkuva kulkija voi olla joko jalankulkija tai ajoneuvon kuljettaja teoreettisesta enimmäisnopeudesta riippuen. Muiden tienkäyttäjien on vaikeaa tai mahdotonta tietää, miten tällaisiin kulkijoihin pitää suhtautua; pitääkö esimerkiksi tarjota esteetön kulku suojatien yli? Eduskunnan liikennevaliokunnan aikoinaan edellyttämä mahdollisuus havaita sääntöjen noudattamisen edellytykset [7] ei toteudu.

Ehdotuksen mukaan tietyillä ajoneuvoilla saisi kulkea niin jalkakäytävillä kuin pyöräteilläkin, jalkakäytävillä kuitenkin ajotapa jalankulkuun sovittaen. Miksei vastaavasti pyöräteillä vaadita ajotavan sovittamista pyöräliikenteeseen? Jos Segwayn kaltaisilla ajoneuvoilla pystyy jalankulkijamaisesti seisoskelemaan paikallaan tai kulkiessaan muuttamaan suuntaa yllättävän nopeasti, näin sopii tehdä jalkakäytävillä eikä pyöräliikenteen seassa.

Jo nykyisin pyöräteiden ja jalkakäytävien puutteellinen erottelu tuo samoille väylille kirjavan joukon kulkijoita erilaisine, ristiriitaisine tarpeineen. Uusien sähkökulkuneuvojen lisääminen voi pahimmillaan kärjistää ongelmia entisestään. Uusien säädösten tultua voimaan onkin syytä tarkkailla kehitystä ja tarvittaessa tehdä uusia muutoksia.

Kuormapyörien kuormista

Hyviäkin uutisia löytyy. Esityksen mukaan 50kg kuormarajoite poistuu, kunhan kyseessä on asianmukaisesti varusteltu kuormapyörä. Minkä tahansa pyörän tarakalle ei raskasta kuormaa sallita.

Lähdeviitteet

  1. L-luokan ja traktoreiden EU-asetusten johdosta tehtävät säädösmuutokset ml. kevytajoneuvot LVM060:00/2013, Liikenne- ja viestintäministeriö 2015.
  2. Yhteenveto Tieliikennelain kokonaisuudistus: liikennesäännöt -keskustelusta otakantaa -sivulla.
  3. Liikenteen ohjauksen säädösmuutokset-Kevyt liikenne ja liikenteen rauhoittaminen asuinalueilla, Mikko Karhunen, Liikenne- ja viestintäministeriö, 2009.
  4. Liikennemerkkejä ja -opasteita koskeva yleissopimus, SopS 31/1986.
  5. Valtioneuvoston asetus tieliikenneasetuksen muuttamisesta, muistio, Mikko Karhunen, Liikenne- ja viestintäministeriö, 2010.
  6. Korkein oikeus, päätös KKO:1986-II-113
  7. Liikennevaliokunnan mietintö n:o 4 hallituksen esityksen johdosta tieliikennelaiksi, Eduskunta, 1980.

Muokattu 2015-04-25: korjattu lähdeviite 5.

3 thoughts on “Keveistä sähköajoneuvoista

  1. Meillä päin ennakkoratkaisut eivät onneksi ole sitovia (toisin kuin Common Law -maissa) sen enempää alemmille tuomioistuimille kuin korkeimmille oikeuksille itselleen, eli tuon suojatiellä ajon suhteen on paras todeta KKO:n päätyneen 1986 kyseisen jutun kannalta hyväksyttävään lopputulokseen, mutta perusteluilla, jotka eivät kestä tarkempaa analyysia, yleistämisestä puhumattakaan. Tokihan tuollainen työtapaturma kannattaisi korjata jollain pienellä lisämomentilla (vaikea kuvitella millaisella jutulla tuo korjautuisi oikeuskäytännön kautta), mutta sellaiset eivät juuri nyt noin yleisesti ole oikein pop. Vastaavia KKO-helmiä löytyy toki muitakin, vaihtelevin reaktioin.

    Toistaiseksi suojatie-suojatiellä (siis ei pyörätien jatkeella) ajaessa kannattanee lähinnä noudattaa erityistä varovaisuutta ja väistää kaikkia ja kaikkea, liikkuipa fillarilla, autolla tai Segwaylla.

  2. Ehdotuksen mukaan keveisiin sähköajoneuvoihin ”sovelletaan moottorittoman ajoneuvon vaatimuksia”, millä tarkoitettaneen polkupyörän vaatimuksia. Siis, jollei Trafin määräystä muuteta, niissä pitää olla poljinheijastimet (joita Trafi hieman hämmentävästi poljintakaheijastimiksi kutsuu.) Tämä voi Segwayn kaltaisissa ajoneuvoissa olla vaikeasti toteutettava vaatimus.

  3. Ehdotuksessa ajoneuvolain määritelmiä muutetaan, mutta rikoslain määritelmiä ei. On siis mahdollista, että samaa ajoneuvoa pidetään ajoneuvolain kontekstissa moottorittomana, mutta rikoslain kontekstissa moottorikäyttöisenä.

Vastaa