Pyörät pyörivät paremmin Berliinissä

keskiviikko, 29. elokuuta 2012

Pyöräilyolosuhteiden vertailua Berliinin ja Helsingin välillä

Mikä on ihanampaa kuin viilettää pyörän selässä pitkin Karl-Marx-Alleeta uusgoottilaisten kerrostalojen katveessa kohti auringonlaskua?

Maantieteellisesti tasaisessa Berliinissä pyörät pyörivät usein nautinnollisemmin kuin esimerkiksi Helsingissä. Tämä ei johdu vain maantieteestä, vaan tietoisista ratkaisuista, jotka voisimme ottaa helposti käyttöön myös Helsingissä (tai muissa kaupungeissa).

Ensinnäkin pyöräteitä on rakennettu riittävästi ja ne eivät yleensä katkea yhtäkkiä kuten Helsingissä. Ne on useimmiten erotettu selkeästi kävelijöistä, joiden ei kuulukaan pelätä takaa tulevia ihmisohjuksia. Kävelijät myös pysyvät poissa pyöräteiltä.

Pyöräilyyn suhtaudutaan vakavasti omana liikennemuotonaan. Parhaiten toimivatkin lukuisat pyöräkaistat, joilla voi polkea pitkiäkin matkoja nopeasti taukoamattomia suoria pitkin. Kaiken kruunaa selkeästi merkatut reitit isoissa risteyksissä pyörätaskuineen.

Berliiniläiset autoilijat voisivat kuitenkin varoa pyöräilijöitä enemmän. Suomessakin tässä on parantamisen varaa, mutta kaahausta on vähemmän.

Pyörä on Berliinissäkin usein nopein tapa liikkua, vaikka kaupungin joukkoliikenne toimii hyvin. Parasta on se, että pyörän voi helposti yhdistää muulla joukkoliikenteellä matkustamiseen. Metrossa ja S-bahnissa pyörille on selkeästi merkatut kuljetustilat ja pyörän voi ottaa mukaan jopa raitiovaunuun. Työmatkat sujuvat siis Helsinkiä helpommin pyörän kanssa (Uudet lähijunamme ovat askel parempaan, mutta edelleenkään pyöriä ei saa kuljettaa ruuhka-aikana.) . Viikonloppuisin S-bahn täyttyy retkipyöräilijöistä. Kuitenkin ikävä kyllä pyörän kuljettaminen maksaa, toisin kuin Helsingissä.

Tästä kaikesta voisimme helposti ottaa mallia, jotta Helsingin tavoite 2,5-kertaistaa pyöräily vuoteen 2020 mennessä toteutuisi. Baana on hyvä alku, mutta tarvitsemme vielä paljon lisää katkeamattomia pyöräkaistoja. Tärkeintä on kuitenkin joustava ja salliva asennoituminen. Berliinissä jalankulkijat ja pyöräilijät eivät ole sodassa keskenään ja välillä ne jopa sukkuloivat iloisesti sekaisin. Tämä ei kuitenkaan tunnu toimivan Suomessa, joten parasta on suhtautua pyöräilyyn vakavasti omana liikennemuotonaan ja erottaa se selkeästi jalankulusta. Näin pyöräilijät pääsevät nopeasti määränpäähänsä ja jalankulkijat voivat käyskennellä rauhassa.

Laura Nordström

Kirjoittaja on asunut aiemmin Berliinissä ja kävi nyt kesällä pitkällä lomalla taas kaupungissa nauttimassa muun muassa mukavasta pyöräilystä.

lauranordstrom

avatar

Laura Nordström on kehitysministeri Heidi Hautalan erityisavustaja (äitiyslomalla), helsinkiläinen varavaltuutettu ja vihreiden puoluevaltuuskunnan jäsen. Rakkaan pyörän selästä on tarkkailtu Helsingin lisäksi Berliiniä ja Brysseliä. www.lauranordstrom.fi

Lisää tältä kirjoittajalta / Kotisivu

6 thoughts on “Pyörät pyörivät paremmin Berliinissä

  1. Tervetuloa Laura Kaupunkifillarin kirjoittajien kasvavaan joukkoon.

    Tartun yhteen lauseeseen: ”Tästä kaikesta voisimme helposti ottaa mallia”

    Miten lauseesta saisi pois ”-isi” -konditionaalin? Miten helppoa se helppo on? Miten Berliininistä tuli sellainen, kuin se on?

    Olen viimeaikoina pyöritelyt näitä kysymyksiä päässäni. Hyviä esimerkkejä maailmalla on, mutta mitä kukakin (tavallinen pyöräilijä, tämän blogin lukija, kansalaisaktiivi, poliitikko, virkamies) voi tehdä, jotta niitä saadaan Suomeen ihan oikeasti.

    Mitkä ovat olleet parhaita tekoja ja tempauksia, joilla on ollut merkitystä missiossa muuttaa Helsinkiä paremmakis paikaksi pyöräillä? Kriittisten pyöräilyjen järjestäminen, katusuunnitelmien ja muiden strategioiden kommentointi, pyöräilyseuran rutiinien pyörittäminen, blogaaminen, hauskan pito pyörän selässä, pyöräileminen, virkamiesten lobbaaminen, velo-city konferenssimatkat, pyöräretket ja ulkomaisiin ratkaisuihin tutustuminen, pyöräilynedistäjien yhteiset kokoontumiset, valtuustoaloitteet, arkinen lautakuntatyöskentely…

  2. Kiitos!
    Pointtini ”helpossa” lähinnä se, että muutos ei ole salatiedettä, vaan pyöräilyn lisääminen on täysin mahdollista rakenteita muuttamalla. Koska muutosta ei täysin ole tapahtunut (vaikka tosin liikahduksia siihen suuntaan), piilee vaikeus nimenomaan rakenteiden ylläpitäjien prioriteeteissa. Ei toimijoilla on parhaat tavat vaikuttaa (kansalaisaktiivilla yhteydenpito virkamiehiiin ja päättäjiin ja kriittiset pyöräretket), mutta uskon, että arkinen lautakunta/valtuustotyö on avainasemassa. Miten taas muuttaa virkamiesten asenteita, jotta kaiken suunnittelun lähtökohtana olisi pyöräilyn edistäminen, on yhtä hankala kysymys, kun kaiken muunkin muutoksen kohdalla. Kaikkia mainitsemiasi asioita tarvitaan edelleen. En aivan varmasti tiedä, miten muutos on onnistunut Berliinissä, mutta saattaa olla, että yhdistymisen jälkeen tehty kaupungin uudelleenjärjestely on antanut mahdollisuuden luoda kunnon pyörätieverkosto. Vanhastaan jalkakäytävät ovat myös olleet niin leveitä, että tilaa on riittänyt.

  3. Eikös Berliinissä metrolippu pyörälle ollut hitusen ihmistä halvempi
    norm. 2,40e/hlö kertamatka, pyörän metrolippu 1,60e – 9,80e/kk
    http://www.bvg.de/index.php/de/3786/name/Tarifuebersicht.html
    ja olikos joku sääntö että pyörille erikseen merkityissä metro-/junavaunussa saa mennä vain 2 fillaria kerrallaan ja jengi ihan noudattikin sääntöä, kääntyi ovelta pois jos näki jo pari pyörää sisällä vaikka tilaa muuten oli.

    Mutta oli kyllä kesällä Berliinissä fillarointi kuin silkissä liukumista.
    Pyöräkaistat, -tiet ja sileät liityntäluiskat ohjasi liikenteen kulkua automaattisesti ja autoilijat olivat kohteliaita. Eikä juurikaan ylämäkiä 🙂

  4. Pyörän mukaanottaminen tosiaan maksaa halvimillaan (lyhyt matka) 1,10 euroa ja kuukausilippu Berlin AB-alueella 9,80 (on hyvä, että sellainen mahdollisuus on olemassa, tällä tavalla hinta ei ole mahdoton).

    Ei tuossa pyörien määrässä ole mitään ylärajaa kuin ”niin kauan kuin paikkoja riittää” ja pyörätuolit ja lastenvaunut ovat etusijalla.
    http://www.bvg.de/index.php/de/3822/name/Mit%2Bdem%2BRad%2Bunterwegs/article/13601.html

    BVG:n mukaan muuten ”Berlin wird zur Fahrradstadt. Nach der Radverkehrsstrategie des Senats soll der Anteil der mit dem Fahrrad zurückgelegten Wege von 10 auf 15 Prozent steigen.” Eli Berliinistä tulee (!) pyöräilykaupunki ja pyörillä tehtävät matkat nostetaan 10 prosentista 15:teen.

  5. Kesällä BVG:llä oli jaossa joku esite missä mainittiin tuollainen 2 pyörää kerrallaan. Aber, toivottavasti Suomessakin pyörätiet ja -kaistat ja asenteet pian paranee. Kun kerran jo Tukholmassakin vauhdilla..

Vastaa