Amerikan malliin

maanantai, 24. lokakuuta 2011

Joskus on niin, että nähdäkseen paremmin on mentävä kauemmas. Päädyin sattuman oikusta puoleksi vuodeksi Berkeley:n Kaliforniaan. Mukaan pakkasin myös polkupyörän, mikä osoittautui vaivansa arvoiseksi. Täällä luulen ymmärtäneeni mistä onnistuneessa pyöräilykaupungissa on kysymys.

Aloitetaan pyöräkaistoista, niitähän kovasti Helsinkiinkin halutaan. Täällä niitä on jonkun verran. Useimmiten vähän vilkkaammin liikennöityjen teiden ja katujen varsilla. Jos haetaan verrokkia Helsingistä, niin Mannerheimintie, Kehä I (tämä ei ole vitsi), Turunlinnantie ja Abraham Wetterin tie ovat suunnilleen vastaavaa kokoluokkaa. Väyliä on toki myös pienemmillä teillä. Alla kuva Berkeleyn Marin Avenuelta.

Marin Avenue. Lähde. Google Street View

Olen aiemmin pitänyt pyöräkaistaa jonkinlaisena pyöräilijän turvavyöhykeenä, tai pyörätien korvikkeena, mutta eihän se sitä ole. Pyöräkaistan tehtävä, niin kuin sen olen täällä käsittänyt, on osoittaa pyöräilijälle ja autoilijalle paikka, jossa molempien voisi olettaa ajavan. Kuitenkin usein on niin, että pyöräkaista on tukossa. Joskus on niin, että pyöräkaistaa ei voi ajaa. Joskus on niin, että autoilijan on ajettava pyöräkaistalla (kääntyessään oikealle). Joskus on niin, että pyöräilijän on ajettava autokaistalla (kääntyessään vasemmalle). Pyöräkaistan perimmäinen tehtävä on selkiyttää väistämissäänöjä: se joka vaihtaa kaistaa, väistää, riippumatta ajaako autolla pyöräkaistaa vai pyörällä autokaistaa. Aika selvää on myös se, ettei nopeammin ajava voi ajaa samaa kaistaa ajavan hitaamman yli.

Toinen pyöräkaistan olennainen tehtävä on viitoittaa tietä. Alla kaksi kuvaa San Franciscon Embarcaderolta

Pyöräkaistan pätkä Embarcaderolla, lähde: Google Street View.

Tässä pyöräkaista selvästi ”katoaa”, ja pyöräilijä päätyy autokaistalle, mutta syy siihen löytyy seuraavasta kuvasta.

Pyräkaista jatkuu, osittaen risteystä ylittävän pyörän paikan. Lähde: Google Street View

Uudelleen alkava pyöräkaista osoittaa paikan, minne suoraan jatkavan pyöräilijän on hyvä mennä.

Pyöräkaistojen lisäksi tällä on ”Bike Boulevardeja” Ne on merkattu melko näkyvin tunnuksin. Alla kuva Berkeleyn Virginia Streetiltä.

Virginia Street. Lähde: Google Strret View.

Miten tällainen julmetulla tsygänkuvalla merkattu tie sitten poikkeaa normaalista autotiestä? Vastaus on lyhyt ja ytimekäs: Ei mitenkään. Kuva on maalattu tiehen kahdesta syystä. 1) Muistuttamaan sekä autoilijoita että pyöräilijöitä siitä, että tie on heile yhteinen. 2) Merkaamaan teitä, joille pyöräliikenteen haluttaisiin keskittyvän. Esimerkiksi opasteet ohjaavat pyöräliikennettä ensisijaisesti pyöräbulevardeja pitkin, vaikka ruutukaavan samansuuntaiset kadut eivät poikkea toisistaan mitenkään. Pyöräilijän ja autoilijan juridinen asema toisiinsa nähden ei poikkea pyöräbulevardilla kahdesta alla kuvatusta olevasta kadusta mitenkään.

University Avenue. Lähde: Google Street View.
San Pablo Avenue. Lähde: Google Street View

Sekä University Avenue että san Pablo Avenue ovat alueellisia valtakatuja. Aivan kuten Mannerheimintie, Mechelininkatu ja Mäkelänkatu. University Avenuella ja San Pablo Avenuella ei ole pyöräkaistoja, mutta silti niillä on aivan turvallista ajaa pyörällä. Miksi? Siksi, että sekä autoilijalla että pyöräilijällä on aivan samat velvollisuudet niin ”Bicycle Boulevardilla” kuin San Pablollakin. Sama pätee Mechelininkatuun ja Mäkelänkatuun. Nämä velvollisuudet opetetaan California Driver Handbookissa näin: ”Right-of-way rules, together with courtesy and common sense, help to promote traffic safety. It is important to respect the right-of-way of others, especially pedestrians, motorcycle riders, and bicycle riders. Never assume other drivers will give you the right-of-way.

Avainsanat tässä ovat ”Courtesy and common sense”-Kohteliaisuus ja maalaisjärki. Yllättävää kyllä se voi toimia. En ole kertaakaan törmännyt täällä ”Pois MUN tieltä, mulla on oikeus”-käyttäytymiseen. En miltään taholta.

Jos ei ole pyöräkaistaa, ajetaan sitä kaistaa mikä on. Itse sääntöjä noudattaen, olettamatta, että myös muut tekevät niin. Virkamiehen ei tarvitse tehdä mitään. Kenenkään tarvitse kuin löysätä vähän vannetta pään ympäriltä.

Luultavasti narinan määrä on kuitenkin vakio ja ruoho aina vihreämpää aidan toisella puolen. Jostain minulle käsittämättömästä syystä täälläkin moititaan pyöräilyolosuhteita.

4 thoughts on “Amerikan malliin

  1. Löysin luvun 5% työmatkaliikenteestä http://www.ci.berkeley.ca.us/ContentDisplay.aspx?id=6560 . Se on 5-kertainen alueen keskiarvoon nähden.

    Näppituntumalla sanoisin, että pyöriä on suhteessa saman verran kuin Helsingissä kesäisin, mutta niitä kuljetetaan paikallisessa Metrossa (BART) paljon enemmän kuin Helsingissä . Lisäksi joukkoliikennettä käytetään muutenkin pyöräilyn tukena enemmän. Busseissa on fillaritelineet edessä, ja aika yleistä on mennä BART:lla jollekin asemalle, ja polkea lenkki, joka päätyy toiselle BART-asemalle. BART kattaa suunilleen saman alueen kuin lähijunavyöhykkeet pääkaupunkiseudun ympärillä, joten vertailukohta olisi ajaa junalla Kirkkonummelle ja pyöräillä sieltä Leppävaaraan, josta junalla himaan.

    Se miksi noissa kuvissa ei ole pyöriä, pitää kysyä Mr. Googlelta. 🙂 . Itse en ole kauheasti ehtinyt kuvailla, joten oikaisin vähän. Se mitä täällä näkee ainakin paljon enemmän käytössä kuin kotona, on erilaiset lapsenkuljetusvehkeet, pyöräperäkärryt ja vetopyörät.

    Tämä on silti Yhdysvallat, ja se että kaupungissa on sekä toimiva julkinen liikenne että pyöräily-ystävällinen ilmapiiri ei tietääkseni ole ole tyypillistä täkäläisille kaupungeille.

  2. Terveisiä pohjoiseen täältä etelä kaliforniasta jossa itse ajelen, bay area on tosiaan mukava paikka pyöräillä, vaikka täällä etelässä kelit ovatkin varsinkin talvella vielä astetta parempia.

    Ehkä mielenkiintoisinta on miten paljon esim Orange County:ssä on pyöräkaistoja, ja esim Irvine:ssä vielä niiden lisäksi yli 100km ”off-street” pyöräteitä vaikka OC onkin ns. ”republican stronghold”, ja jos vielä niissä pyöräkaistoissakin pelottaa niin jalkakäytävilläkin saa ajaa koska kävelijöitä on vielä vähemmän kuin pyöräilijöitä.

    Kaikesta tästä infra:sta huolimatta, ja vaikka keli on ideaali, on pyöräilyn osuus täällä korkeintaan noin 2%.

    Eli kaikesta päätellen suomen bensa vero on se jota täällä eniten kaivataan, mutta poliittisesti helppoa ei sen nostaminen tule olemaan.

  3. Ajeltuani täällä myös arkiaskareissa, olen joutunut muuttamaan jonkun verran käsitystäni suotuisasta kaupunkirakenteesta. Myös tällainen pientalokaupunki ilmeisesti voisi rakentua ihan hyvin muun kuin henkilöautoilun varaan. Kävellen täällä on palvelut vähän kaukana, mutta pyörälle ne ovat jo lähellä (kaikki löytyy 1-3 kilsan säteeltä, mutta niin ne löytyvät useimmiten Suomestakin), ja orjallinen ruutukaava tekee suunnistamisesta todella helppoa. Kyllä se taitaa tuo vero/tietulli olla, mikä saisi ihmiset enemmän pyörän selkään. Niin täällä kuin Suomessakin.

Vastaa