Pyörä näkyväksi työ- ja opiskeluympäristöön?

tiistai, 25. tammikuuta 2011

Olisiko pyöräily varteenotettavampi vaihtoehto pendelöintiin, jos työ- ja opiskeluympäristöihin tuotaisiin pyöräilyvaihtoehto näkyväksi?

Syyskuussa Yle uutisoi Haaga-Helia-ammattikorkeakoulun pilottiprojektista, jossa opiskelijoille tarjotaan mahdollisuus pyöräilyyn. Panttia vastaan hankittavalla pyörällä liikutaan eri opiskeluyksiköiden ja kodin välillä.

Nottinghamissa, Englannissa pyörii Ucycle Nottingham-projekti. Maksua ja panttia vastaan pyörän saa lukuvuodeksi kerrallaan kera kartta- ja neuvontapalvelujen. Toteuttajina ovat kaksi yliopistoa (University of Nottingham ja Trent University), kaupunki ja muita tahoja, kuten Sustrans ja The Big Wheel. Nottingham on investoinut kolmen vuoden projektiin 3,32 miljoonaa puntaa (n. 3,90 miljoonaa euroa).

Sustransin Matthew Easter kommentoi seuraavasti: ”Projekti on todellinen investointi Nottinghamin tulevaisuuteen terveellisenä ja kestävän kehityksen kaupunkina. Ucycle ei hyödytä vain opiskelijoita, jotka saavat vapauden liikkua miten ja milloin haluavat, se tuottaa terveyshyötyjä, puhtaamman kaupungin ja vähemmän liikennettä – siis täydellinen esimerkki kuinka helppoa on käynnistää jotain, joka mahdollistaa useiden ihmisten liikkumisen ilman riippuvuutta autosta.”

Entä toteutus käytännössä: Minkälaisia taloudellisia kannustimia pyöräilyn ympärille ylipäätään voi luoda? Minkälaiset ratkaisut sopisivat Suomen työpaikoille, korkeakouluihin ja julkishallintoon? Työmatkaseteli pyöräilyyn? Nyt jo joukkoliikenteeseen työsuhdeliput (esim. Helsinki, Tampere) ja opiskelija-alennukset ovat jo olemassa. Työmatkapyöräilystä osa työaikaa? Luotaisiinko monenkeskisiä yhteistyömalleja, kuten Nottinghamissa?

Lopuksi kuva Milanon Università Cattolica del Sacro Cuoren yliopistolta. Olisi kiinnostava tietää, missä työpaikoilla Suomessa pyöräily on jo näkyvä osa arjen kokemusta ja liikkumista?

Joni Karjalainen

avatar

Asuu Helsingissä, fiilistelee kestäviä kaupunkitilan ratkaisuja aina kun löytää niitä ja kirjoittaa siinä sivussa graduakin.

Lisää tältä kirjoittajalta

13 thoughts on “Pyörä näkyväksi työ- ja opiskeluympäristöön?

  1. Jospa Haaga-Helia alottaisi vaikka tarjoamalla kunnon pyörätelineet… Itse opiskelin oppilaitoksen Pasilan toimipisteessä ja olisin mielelläni pyöräillyt koulumatkat. Parempaa pyörää vaan ei viitsinyt käyttää, kun sitä ei saanut lukittua mihinkään kiinteään. Mummopyörällä taas useamman kilometrin polkeminen oli hitaampaa kuin julkisten kulkuneuvojen käyttö.

  2. Omalla kampuksellani (Aalto-yliopiston Otaniemen kampus) on erityisesti sulan maan aikaan runsaasti pyöriä. Pyörätelineitäkin on runsaasti, joista osa näitä uudempia malleja joihin saa pyörän lukittua rungosta.

    Tänä talvena ongelmana tosin tuntuu olevan se, että useimmat pyörätelineet ovat hautautuneet jonnekin syvälle lumikinosten alle.

  3. Etelä-Tapiolan lukiossa Espoossa on käynnissä Fillarit Liikkeelle! -projekti. Viime vuonna Kilometrikisa oli erinomaiselta tuntunut kannustin saada ihmiset pyöräilemään totuttua enemmän. Aiomme olla innolla mukana tänäkin vuonna. Entäpä muut työpaikat?!

    Toinen pieni teko pyöräilyn edistämiseksi työpaikallamme on ollut se, että saimme lahjoituksena paikalliselta yrittäjältä Tunturi-Poni pyörän. Sekin on ollut ahkerassa käytössä.

    Meiltäkin puuttuu katetut pyörätelineet, tai itseasiassa pieni katos on lumipenkan takana. Kunnollisilla katetuilla ja talvellakin kunnossapidettävillä telineillä on varmasti kohtalaisen suuri kannustava merkitys, se osoittaa että pyöräilijöiden tarpeet on otettu firmassa huomioon.

    Saimme lisää suihkutiloja ja pukukoppeja pienen remontin yhteydessä. Silläkin on saattanut olla pieni pyöräilyyn kannustava vaikutus.

  4. Kunnon katos pyörätelineen yllä on kyllä mainio viritys pyöräilijän näkökulmasta, suojaa pyörää sateelta ja lumelta. Erityisesti jos teline on sijoitettu siten että tuuli ei pääse puhaltamaan sadetta ja lunta lipan alle – tämä onnistuu parhaiten kun telineet sijoitetaan suoraan seinää vasten, eikä kauemmas erilleen.

  5. Olisi mahtavaa, jos näitä juttuja tehtäisiin jotenkin laajasti näkyviksi, vakiinnutettaisiin ihmisille pysyviksi käytännöiksi ja parhaat mallit voitaisiin levittää. Pienetkin puutteet käytännön jutuissa taas kertovat, jos ajatusta ei ole vielä viety ihan loppuun asti. Ne häiritsevät. Mutta toimivat käytännöt, joista innostuu, ne tarvitsevat kokonaisvaltaisen ratkaisun.

  6. Palkansaajan omistamallaan tai hallitsemallaan kulkuneuvolla tekemästä työmatkasta suoritettavien matkustamiskustannusten korvausten enimmäismäärät vuonna 2011 ovat: autolle 46 senttiä kilometriltä + mahdolliset korotukset. Polkupyörästä, oletuksella että se kuuluu luokkaan ”muu ajoneuvo”, korvaus on 10 senttiä kilometriltä.
    Jos tässä ajatusmaailmassa ajateltaisiin myös saavutettuja etuja/haittoja, polkupyörän osuutta voisi huoletta korottaa: esimerkiksi seuraavin perustein: 1) ei saastuta = viihtyisä kaupunkiympäristö, 2) työntekijän terveyttä parantava vaikutus = sairaspoissaolot pienevät, työikä pitenee, 3) päivän vireystila hyvä heti aamusta = työteho nousee.

    1. Ajatuksena siis, että samalla tavalla kuin työnantaja korvaa auton käyttökustannuksia, työnantaja myös korvaisi polkupyöräkilometrejä. Vasta monen mutkan kautta selvisi itselleni ainakin, että myös työmatkapyöräilyä voidaan korvata. Korvaus tosin oli n. 68 senttiä/päivä, joten sillä ei ollut emitään tekemistä kuljetun matkan kanssa. Mikä on taas kovin huono kannustin. Ja seuraavana vuonna ei korvattu lainkaan. Että kovin on poukkoilevaa käytäntöä.

  7. Mielenkiintoista ettei vastaavia malleja ole vielä otettu käyttöön laajemmin. Vuonna 2010 ainakin Fillarikonsultit promosi työmatkapyöräilyn mahdollisuuksia. Pekkaniska Oy on kuitenkin jo aika tunnettu käytännöistään.

    Hmm, mitäköhän kautta malleja olisi paras lähteä ajamaan ja keskusteluttamaan, jos niitä haluaisi levittää?

  8. Hollannista pitäisi ottaa mallia.
    Siellä voi vähentää verotuksessa 800 egee per kolme vuotta pyörän hankintaan liittyviä kustannuksia ja 80 per vuosi huolto- ja varustekustannuksia. Ilman omavastuita. Tällä olisi vaikutusta.

  9. Moni muukin maa pohtii veroporkkanan käyttöönottoa.
    hakusanat: ”netherlands cycling tax incentive”

    http://www.cycling-embassy.dk/2010/07/12/tax-incentives-for-bike-commuting/
    http://www.bike-eu.com/news/3381/associations-urge-for-european-strategy-on-cycling-incentives.html

    Tuo tieto on peräisin Ylen uutisesta, sen linkki ei enää toimi mutta tässä se kuitenkin on, uutinen on aika tarkkaan kaksi vuotta vanha.
    http://yle.fi/uutiset/terveys_ja_hyvinvointi/2009/01/tutkimus_pyoraileva_tyontekija_hyodyksi_yritykselle_505392.html

Vastaa