Kalasataman katusuunnitelmia 1/2

perjantai, 24. syyskuuta 2010

Kohtuullinen joukko Kalasataman uuden alueen katusuunnittelmia on nähtävänä rakennusvirastolla 29.8. asti.Kaikki kadut ovat uusia, ja sijaitsevat Itäväylästä etelään ja Suvilahden vanhan kaasutehtaan itäpuolella

Suunnitelmia on nyt aika monta kerralla kommentoitavaksi. Tarkoitukseni onkasata alkuviikosta palaute-ehdotus, jonka laitan sitten tännekin komentoitavaksi. Sitä ennenkin kuitenkin saa mielellään osallistua tekemällä huomioita suunnitelmista kommentteina tähän postaukseen, tai suoraan allekirjoittaneelle (etu.suku@iki.fi).

Mutama huomio, jonka itse jo ehdin tekemään:

  • Pyöräteitä on kovin paljon.. Suurin osa noista kaduista lienee sangen vähäliikenteisiä niin pyörä- kuin autoliikenteenkin suhteen. Pyöräkaistata tai jopa pelkkä ajorata olisivat parempi ratkaisu useimmille kaduista
  • Jos pyöräteitä tehdäänkin, ainakin risteykset pitäisi tehdä uuden tyylin mukaan, eli pyörätie laskeutuu ajoradalle (tulevat pyöräilyn suunnittelutapaohjeet, ks Mechelininkadun suunnitelmat)
  • Edellisiin myös liittyen, rakennusviraston pitäisi pyytää Marek Salermolta kommentti suunnitelmaan, koska suunnittelutapaohjeet ovat muuttumassa eikä ole järkeä suunnitella vanhanmallisesti.

Osaako joku muuten esittää näkemystä, paljonko pyöräilijöitä (per päivä tai per ruuhkatunti) pitää kadulla olla, jotta se on riittävä peruste tehdä erityisiä järjestelyitä? tuhat tunnissa?

7 thoughts on “Kalasataman katusuunnitelmia 1/2

  1. En ehtinyt vielä suunnitelmiin perehtyä, mutta spontaani reaktioni kirjoitukseesi oli: Eih!

    Olin kuvitellut, että viheliäiset pyörätiet olisi jo suunnittelupuolella ymmärretty kuopata pyöräkaistojen tieltä. Ilmeisesti Runeberginkatua ja Nordenskiöldinkadun/Mechelininkadun suunnitelmia täytyy kuitenkin pitää poikkeuksina, ei sääntöinä. Huoh.

  2. Määrää tärkeämpänä on ilmeisesti turvallisuus ja mukavuus. Toisinaan 50km/h kadulla riittää kaistat, joskus 30km/h kadulla pitää olla pyörätie(siis yksisuuntainen).

    Mutta tuolla, kuten myös jätkäsaaressa, ajellaan asukaskaduilla ja silloin kadulla ajo luulisi olevan järkevintä. Annetaan jalkakäytävät vaikka kahviloiden ja ravintoloiden terasseille.., ja pyörätelineille/kaupunkipyörille.

    Mutta tuonne tietenkin tulee taas se pahuksen kauppakeskus kivijalka -palveluiden sijaan. Eih!

  3. Pyöräliikenteenmäärä ei yleensä tosiaan ole se määrittävä tekijä, vaan tosiaan turvallisuus (autoliikenteen määrä ja nopeus, sekä paikan muut olosuhteet). Voisi myös ajatella, etä pääreiteille on perusteltua tehdä jokin näkyvämpi ratkaisu kuin pelkkä ajorata, vaikkei sille muita perusteita olisikaan. Siis esim. punaiset pyöräkaistat, joskus erillinen pyörätiekin.

    Mutta kylä pyöräilijämääräkin alkaa rajoittaa ratkaisuja jossain vaiheessa. Sellaisia lukuja ei vaan Helsingissä ole juuri nähty, kun laskentojen mukaan vilkkaimpien väylien pyöräiljämäärät ovat luokkaa 4000 vuorokaudessa.

    Täytyypä muuten etsiä liikennesuunnitelmat, ja yrittää ymmärtää miten päin tuosta menisi pääväyliä läpi.

  4. Ja vielä mukavuus ei ole todellakaan vain siellä ajamista, vaan enemminkin sinne meno ja sieltä tulo + käännökset. Eli kun risteykset käytännössä ajellaan kadulla autoliikenteen seassa, jokin syy pitää olla risteyksien väliseen ratkaisuun. Lukuisat kivijalkakaupat yms palvelut??, mihin pääsee huomattavasti helpommin pyörätieltä kuin kaistalta.

    Pyörävirran noustessa mietitään lähinnä väylän leveyttä. Ja jos kysymyksessä on jalkakäytävästä lohkaistu yksisuuntainen tasoerolla. Niin silloinhan pitää laskea myös kävelymäärät, jotta osataan sijoittaa ”keskiviiva” oikeaan kohtaan. EI TASAJAKOA, vaan tarvejako! Esim. Pyöräilijät 1.1m(+turvaväli autoihin52cm), kävelijät 2,10m. Kulosaaren sillalla luvut toisinpäin.

    Tukholman Söderissä Götgatan Hornsgatan risteyksessä on 15 000 pyöräilijää päivittäin. Väylät tukholman tyyliin normikapeita n. 1,20m +-20cm. Mutta liikennevaloajotuksella on suurempi merkitys. Kohtalaisen lyhyet valot ja tiheä rytmi. Silloin jonot pysyy asiallisina.

    Outoa ajatella kalasataman yltäkylläisiä väyläsuunnilmia, ja koko ajan miettii vaan hämeentien huonoutta ja siitä olleita selvityksiä/selityksiä ”ei mahdu…”.

  5. Loistavaa, että jaksatte puuttua näihin vanhan mallin suunnitelmiin, käsittääkseni yhteisymmärrys uusien suunnittelutapojen tarpeellisuudesta on, mutta laiva kääntyy hitaasti ja siksi näitä vanhan linjan juttuja tulee vielä pitkään ja niihin pitää erikseen puuttua.

    Nämä kommentit siis katsomatta itse suunnitelmaa… olen nykyisin Jyväskyläläinen ja yritän keskittää energiani tänne.

  6. Nää katusuunnitelmat on valitettavasti jo paukutettu nuijalla lautakunnassa. Tää on tämä byrokratian rautainen häkki taas: aluuen yleissuunnitelma on tehty jo vuosia sitten. Kaupunginvaltuusto hyväksyi Kalasataman osayleiskaavan 30.1.2008. Katusuunnitelmissa ei voida poiketa yleiskaavasta, koska se on lainvoimainen.

    Raivostuttavaa, että on pakko tehdä nämä kadut huonosti vain siksi, että yleiskaava on tehty vanhan maailman ajattelutavan mukaan.

    Mutta kyllä se muistutus kannattaa silti tehdä! Joku sen kuitenkin lukee ja se vie asiaa joka tapauksessa muin tavoin eteenpäin.

  7. Martti: menihän se Ruoholahdenkatukin uusiksi, kun tarpeeksi avauduttiin. Liikennesuunnitelman voi kyllä joutua repimään auki, mutta ei osayleiskaavaa sentään.

    Niin, ja katusuunnitelmat siis eivät ole vielä läpi paukutettuja, mutta liikennesuunnitelmat ja osayleiskaavat ovat kyllä.

Vastaa