Mannerheimintien itäreunalle pyörätie – katusuunnitelma Espalta Aleksille

maanantai, 5. heinäkuuta 2010

Mannerheimintien itäreunalle on tulossa pyörätie. Jo hyväksytty liikennesuunnitelma määrää pyörätien  Eteläespalta postitalolle, eli koko Manskun eteläpään. Nyt nähtävänä on 7.7. asti katusuunnitelma, jossa määritellään täsmällisemmin miten Espan ja Aleksin välinen osa, eli käytännössä Stokkan edusta, tullaan tekemään.

Perusratkaisu on päätetty liikennesuunnitelmassa, eli itäreunalle on tulossa yksisuuntainen pyörätie, ja samalla länsireunan pyörätiekin muuttuu yksisuuntaiseksi. Siitä ei siis päätetä tässä suunnitelmassa, joten kommentitkin keskittyvätkin yksityiskohtiin.

Yleisesti täytyy sanoa, että pyörätien tulo tähän on positiivinen asia. Mannerheimintien mukulakivet tekevät autojen seassa ajon epämiellyttäväksi, vaikka se nopeuksien ja liikennemärien puolesta olisikin mahdollista.

Mannerheimintien ja Pohjoisesplanadin risteys. Espa alhaalla, Lönkka ylhäällä, alaoikealla Stockman. Pohjoinen on siis oikealle. Uusi pyörätie (punaisella) alkaa risteyksessä suojatien jälkeen.

Pohjoisesplanadin risteys

  • Risteyksessä on osalle reunoista pyörätien jatkeet ja toisille ei, mikä on omiaan aiheuttamaan sekaannusta. Olisi syytä johdonmukaisesti joko ohjata pyöräilijät ryhmittymään autojen kanssa, tai erillään. nyt pyöräilijä voi joutua samalla risteyksen ylityksellä tekemään molmepia, koska kääntyy.
  • Mannerheimintien länsipuolelta tuleva pyörätien jatke (a.k.a. pyöräsuojatie) Espan eteläpuolella päättyy suoraan jalkakäytävään, mikä on hankalaa. Tähän sopisi 1-2 metrin pätkä pyörätietä mahdollistaen jatkamisen tästä pohjoiseen. Erityisesti etelästä tulevat pyöräilijät kulkenevat tästä yli kunnes itälaidan pyörätie on valmis, joten reitillä on väliä.
  • Edelliseen liittyen, Esplanadin yli tulisi myös mennä pyörätien jatke tai pyöräkaista, joka näyttäisi pyörätien jatkuvuuden. Myös liikennesuunnitelmassa tähän kohti on piirretty pyörätie/kaista.
  • Miten risteyksen pohjoispuolista pyörätien jatketta risteyksen ylittävän pyöräilijän tulisi jatka uudelle pyörätielle? Suojatien yli ajorataa, kun jalankulkijoilla on punainen? Vai jäädä odottamaan suojatien tukkeeksi valojen vaihtumista? Pyörätien selvä jatkaminen suojatien ja risteyksen yli selventäisi tätäkin.
  • Keskuskadun kävelykadusta tulee varmasti suosittu pyöräreitti heti sen valmistuttua. Koska Pohjosiespa on yksisuuntainen, pohjoiseen Keskuskadulle pääsee nyt laillisesti vain taluttamalla, ja etelään tullessa pitää ryhmittyä autojen sekaan ylittäen lyhyellä välillä kaksi autokaistaa. Käytännössä yleisintä onkin varmasti ajaa jalkakäytävällä laittomasti. Noin 20 metrin pyörätienpätkä Espan pohjoispuolella tai Ruotsalaisen teatterin edessä ratkaisisi ongelman.
  • Jos pyörätie ei ole mahdollinen, Espalle voisi laittaa ainakin pyörätaskun tekemään laillisen reitin etelään hiukan helpommaksi.
  • Pyörätien alkuun merkitty luiskattu reunakivi on tarpeeton haittatekijä. Reunakivien lusikaukset eivät juuri koskaan ole niin hyviä ettei niihin tarvitsisi kapearenkaisella pyörällä hidastaa. Jos pyöräilijä tulee etelästä ajorataa autojen vauhdissa, hidastaminen ennen reunakiveä on jopa vaarallista.

Stockmannin edusta

  • Toivottavasti länsipuolen pyörätiestä ei olla tekemässä yksisuuntaista ennen kun itäreunan pyörätie on kokonaan valmis. Olisi todella hankalaa joutua vaihtamaan puolta kaksi kertaa sadan metrin matkalla, vaikka kyse olisikin väliaikaisesta tilanteesta.
  • En osaa suunnitelmasta lukea, onko pysähtyminen Stokkan edustalla kielletty. Se olisi syytä kieltää, koska pyörätie on vain 1,2m leveä, ja pysähtyneistä autoista purkautuvat ihmiset voivat aiheuttaa vaaratilanteita, kun pyöräilijä ei mahdu väistämään. Kyse on ohjeita selvästi kapeammasta pyörätiestä, joten erityishuomio on perusteltua.
Mannerheimintien ja Aleksanterinkadun risteys. Aleksi alhaalla, alavasemmalla Stokka ja alaoikealla Vanha Ylioppilastalo. Uusi pyörätie (punaisella) loppuu suojatien eteen.

Aleksanterinkadun risteys.

  • Aleksilta tulevan pyöräilijän on sangen hankala ylittää Mansku ja jatkaa etelään. Hän joutuu ajamaan viisi metriä ajorataa väärään suuntaan päästäkseen pyörätien jatkeelle. Tämä olisi korjattavissa leventämällä pyörätien jatketta Aleksanterinkadun reunaan asti itäpäästään niin, että olisi selvää miten pyöräilijän on tarkoitus ajaa.
  • On epäselvää miten etelästä tulevan pyöräilijän tulisi toimia pästäkseen toiselle puolelle Manskua jatkamaan pohjoiseen. Pysähtyä suojatien päälle ajoradalle odottamaan valojen vaihtumista? Ryhmittyä ajoradan vasempaan reunaan ja kääntyä ratikkapysäkin korokkeelle? Pyörätien selvä jatkaminen suojatien yli joko pyörätienä tai -kaistana selventäisi tilannetta. vaihtoehtoisesti pyörätie voisi lasketua ajoradan tasoon jo 5m aiemmin ja ryhmittäytyminen pyörätaskuun
  • Pyörätien loppuun merkitty luiskattu reunakivi on tarpeeton haitta. Reunakivien lusikaukset eivät juuri koskaan ole niin hyviä ettei niihin tarvitsisi kapearenkaisella pyörällä hidastaa. Jos pyöräilijä on jatkamassa autojen mukana ajorataa pohjoiseen, tässä kohti pitäisi jo kiihdyttää autovirran vauhtiin.
  • Pyörätietä olisi myös hyvä jatkaa mahdollisimman pikaisesti Aleksin yli pohjoiseen. Lyhyet yhden korttelin pätkäpyörätiet aiheuttavat usein enemmän haittaa kuin hyötyä pyöräilijöille.

Yleisesti risteykset pitäisi joko rakentaa niin, että pyöeräilijät ryhmittyvät autojen mukana, eli pyörätie laskeutuu -kaistaksi hyvissä ajoin ja käytetään pyörätaskuja, tai sitten johdonmukaisesti pyöräilijät kulkevat suojateiden vieressä pyörätien jatkeita. Sekamallit ovat omiaan aiheuttamaan ongelmia. Pääsääntöisesti autojen sekaan ryhmittyminen on parempi ratkaisu, mutta Manskulla erilliset pyörätien jatkeet voivat olla perusteltuja liikennemäärien takia.

Edit: lisäsin huomion reunakivistä

Edit2: Jarin esittämiä huomioita lisätty.

11 thoughts on “Mannerheimintien itäreunalle pyörätie – katusuunnitelma Espalta Aleksille

  1. Stockan edustalle on korttelin P-Espan päähän piirretty muutaman auton mittainen pysäköintitasku. Aikanaan tuossa oli muutama CD-parkkipaikka, mahtaisivatko olla tulossa takaisin?

  2. Todellakin, missä pyörätaskut?

    Niitä voisi olla pohjois-espan valoissa, manskua pohjoiseen ennen sekä pohjois-espaa ja aleksia.

    Ja kun manskulta on laiton kääntyä vasemmalle lönkalle, niin ehdottomasti pohjois-espalle suoraan menevän kaistan eteen odotusalue, jotta siitä pääsee lönkalle. Ja odotus alue tietenkin muualla kuin pyöräkaistan ja suojatien päällä. Siis tietenkin niiden välissä (myös kuva ja nuoli maahan). Myös vanhaan etelään päin menevään pyörätiehen voisi viimein toteuttaa pienen rampin pohjois-espalta vasemmalle kääntyville, kun nyt seuraava luonteva paikka sulautua pyörätiehen on bulevardin valoissa. Ja todellakin tuota suojatienjatketta on ilmeisesti tarkoitus käyttää vain yksisuuntaisena ylhäältä alas, silloin viimeiseltä osiolta voisi poistaa jatke -viivoituksen, ettei kukaan yritä vastavirtaan. Ja luonnollisesti ajo pyörävalojen (EI jalankulkuvalojen) mukaan reippaasti yli jalankulkijoita väistellen uudelle pyörätielle. Vanhaan osaan ylös mahtuisi hyvin pienen pieni odotusalue vasemmalle kääntyville. Jotta eivät tuki suoraan menevien ajoa.

    Aleksin suojatienjatkekin on ilmeisesti yksisuuntainen, tai ainakin voisi olla. Jos on, niin siitäkin viimeinen (kuvassa alin) jatke-osa pois. Aleksia ajavat kääntyvät aleksilta pyörävalojen ohjaamana vasemmalle manskua etelään, joten keskikorokkeeseen luontevaan kohtaan aukko pyöräilijöille. Uutta pyörätietä ajavat vasemmalle kääntyjät ryhmittyvät joko pyörätaskuun tai jäävät odottamaan risteyksen ylittävän pyöräkaistan ja suojatien väliin pyörävaloihin. Jotta ryhmittyminen onnistuisi, niin uuden pyörätien on muututtava katutasoiseksi pyöräkaistaksi vähintään 5 metriä ennen pyörätaskua, josta on vielä 5 metriä suojatiehen. Tai sitten jopa tuo pyörätienjatke on turha pienillä muilla hyvillä lisäyksillä?

    Ei 1.2 metrinen nyt sentään niin kapea ole, että pysäköinti pitäisi kieltään. Onhan siinä reipas 0,62m erotuskaista. Annetaan autojen tottua myös meihin pyöräilijöihin. Kapeus viestii yksisuuntaisuutta parhaiten ja kaikilla on soittokellot leppoisia ohituksia varten. Annetaan fillarilähetit ja muut hikiurheilijat ajella vaan mukulakivillä autojen seassa.

    Uudesta kävelykadusta tulee suosittu myös kävelijöiden keskuudessa ja pienet terassitkin siihen varmaan tekevät pesänsä. Itse kyllä kierrän tuon kaukaa, jos oikeasti haluaa ajaa pyörällä. Kyllä tuonne taluttamalla varmaan sekaan mahtuu, tai ehkä siinäkin on pyörä liikaa. Ei tulisi mieleenkään ajaa Drottninggatanin kävelykatua, vaikka sekin on laillista. Kierrän sen aina ja niin tekee kaikki muutkin.

    Ja myös pyörätelineitä soisi tulla uusien puiden väliin poikittain ja varaus kaupunkipyörille.

  3. Jari,

    kiitos kommenteista. Lisäilen tekstiin ennen kun laitan virastolle palautteena. Muutama huomio:
    * Jatkeista tulee kaksisuuntaiset viimeistään kun koko pohjoiseen menevä pyörätie on valmis, jonka jälkeen niillä voi ainakin tehdä u-käännöksen missä vaan ja tulla mitlä vaan sivukadulta kumpaan suuntaan vaan. Suunnittelu tehdään vähän kömpelösti kortellinpätkä kerrallaan, kun noita samalla on kuitenkin pakko ajatella kokonaisuuksina.
    * ylipäänsä yksisuuntaista suojatienjatketta ei taida edes tieliikennelainsäädäntö tuntea, ja vähintäänkin se aiheuttaisi hämmennystä kun sellaisia ei ole nähty. Yksisuuntaiset pyörätietkin ovat selvästi monelle vielä ongelma ymmärtää.
    * Aleksilta etelään kääntyminen saattaa olla kokonaan kiellettykin. Jos autot eivät saa kääntyä etelään 8saavatko?), en jaksa uskoa, että pyöräilijöilel tehtäisiin oma reitti läpi risteyksen sotkien valokiertoja (pohjoisesta tuleva ratikka ajanee Aleksille samaan aikaan kun pyöräilijä kääntyisi vasemmalle)

  4. Jotenkin ymmärrän nuo jatkeet paikoissa missä autoliikenne ei kulje poikittain, esim kävelykadulta kävelykadulle tai pelkkä pyörätie ylittää tai yhdistyy liikenteeseen. Ja tietenkin vastavirtaan esim juuri tuossa lönkan ylityksessä. Mutta muuten kantakaupunkiliikenteessä kaikki pyöräajot risteysalueilla tapahtuisi aina katutasossa yhdessä autoliikenteen kanssa. Samoin myös kaikki kääntymiset tapahtuisi joko selvyyden tai turvallisuuden takia pyöräkaistaa pitkin (sekä suoraan tai jopa kääntyminen), tai sitten ilman mitään. Jälleen konseptihakuinen tavoite, ei jälleen joka risteyksessä eri ratkaisuja.

    Muutama kuva, jos linkit suostuu.
    http://kartor.eniro.se/m/p3CHw

    Tuoss vasemmalle kääntyvä on kääntynyt jo edellisestä rampista. Ja tietenkin tuosta voi kääntyä myös vasemmalle, mutta katumaalaus viestittää tarkoitusta.

    http://kartor.eniro.se/m/p3QCH

    Kaikki kaistat ja nykyisin myös yksisuuntainen pyörätie NK:edessä ja sitä vastapäätä loppuvat aina risteyksen pyörätaskuihin ja koko risteysajo aina kadulla. Kyllä tuohonkin saisi väkisin väkerrettyä juuri noita jatkeita, mutta uskoisin niiden sekoittavan ennemminkin ajon kuin selventävän sitä. Pyöri reilusti ympäri ja vaihda katselukohtaa, niin saat hieman liikenteen liikkumaan..

    Jos heräsi kiinnostus lisälinkkeihin, niin lähden tänään töihin ja siellä on hyvää aikaa nettailla. Ja huomenna jälleen tukholmaan fillaroimaan.

  5. Voiko vielä vetää sanat takaisin esimmäisestä kuvasta? Tarkemmin ajateltuna, tai ainakin sitä aikaisempaa mainitsemaani risteystä katsottuani (joka oli toisin, miten muistin), tuon tarkoitus on lähinnä poistaa turhia kulmia ajossa. Juu, näin se on. Mutta kyllä tuosta kylästä myös niitä selviä yksisuuntaisia jatkeitakin löytyy. Laitan kunhan muistan, että missä.

    Terv dementikko jari, jonka intressit pitäisi oikeasti liittyä vain estottomuuteen. Koska ne ehkä saadaan valmiiksi ennen rollaattorivaihettani.

  6. Jari: olet yleisesti kyllä oikeassa, että autojen tasoon ryhmittyminen on parempi ratkaisu kuin -jatkeet. Tälläinen sekaratkaisu, joka P.espalle on nyt ehdotrettu on kuitenkin kumpaakin huonompi, kun pyöräilijä voi kesken risteyksen ylityksen vaihtua jalankulkijasta autoksi tai päin vastoin, eikä ryhmittymisestä ota enää erkkikään selvää. Tuollaisille vaihtotilanteille kun ei ole edes olemassa liikennesääntöjä.

    Muutin tekstiä nyt niin, että siinä sanotaan että pitäisi tehdä jommalla kummalla tavalla, mutta ei sekasikiötä. laitan tuon iltapäivällä HKR:lle, jos keksit vielä jotain säädettävää niin sano sitä ennen.

  7. Hyvä, toivottavasti muuttavat edes joitain kohtia.

    Vaikka edelleenkään en usko rakennusviraston 2010-lukuisiin toteutuksiin. Ovat tehneet jo liian kauan korkeita kanttikiviä, äärettömän jyrkkiä mutkia ja -nousuja. Joten kaiken tuon suoraviivaistaminen on liian suuri muutos.

    Kolmen ja puolen tunnin kaupunkiseikkailu tuli jälleen suoritettua. Tässä muutama linkki reitin varrelta..

    http://kartor.eniro.se/m/p3zhu

    http://kartor.eniro.se/m/p3zGl

    http://kartor.eniro.se/m/p3z7h

    http://kartor.eniro.se/m/p3z1a

    http://kartor.eniro.se/m/p3RVI

    http://kartor.eniro.se/m/p3zvb

    Viimeisestä kuvasta puuttuu pyörämerkki ja nuoli, jotka maalattiin juuri tuon kuvauksen jälkeen. Mutta kadun vasemmalla puolella on kaksisuuntainen pyörätie, josta tulevat kääntyvät oikealle isoon yksisuuntaiseen liikenneympyrään. Ja vastavirtaa tulee yksisuuntainen pyörätie, joka päättyy tuohon jatkeeseen. Mutta kaikissa näissä olisi voitu selvyyden vuoksi maalata mielummin pyöräkaistaviivoitus. Joka olisi kenties selvempi viesti yksisuuntaisuudesta (maalauksen lisäksi). Ja toiseksi kaikki nämä ovat juuri vain paikoissa, jossa toisella puolella on yksisuuntainen autotie tai pelkkä pyörätie jatkuu yli autotien. Tai järkevyyden vuoksi jatkeita on tehty kaksi, molempiin suuntiin omat yksisuuntaiset.

    Jos manskulle todellakin halutaan U-käännöksiä varten jokaiseen suojatiekohtaan myös jatkeet, niin menee kyllä pikkusen vaikeaksi jopa rakentaa, saati että niissä olisi sitten todella helppo ajaa myös ensikertalaisen. Mielummin joko leikit autoa tai kävelijää (ja todellakin talutat konkeliasi).

    Tässä myös oiva esimerkki jatkeesta, johon on helppo ja yksinkertainen mennä. Sopisi hyvin juuri aleksille manskun puoleiseen päähän. Ja tietenkin katutasoon rakennettuna ja sille tarvittava tila jalkakäytävästä. Ja toteutuksen vielä riittävän kauaksi jalkakäytävästä. Sen ei todellakaan tarvitse olla kiinni siinä, niin kuin nyt on vain tapana niitä rakentaa.

    http://kartor.eniro.se/m/p3RaU

    Ja viimeisenä. Kuinka moni käyttää tätä reittiä päivittäin matkalla hietaniemestä lauttasaareen? Jälleen turhat kierrokset syvältä, kun kerran suorempiakin reittejä on!

    http://kartat.eniro.fi/m/p3RCm

    Siitä vaan autoliikenteen sekaan oikealle ja entisen lepakon kohdalta takaisin pyörätielle. Tämä tuottaa autoilijoissa taatusti samat verenpaineet kun mallaskadun/uudenmaankadun tunneli.

  8. Juu niistä yksisuuntaisista suojatienjatkeista:

    Pienimuotoinen 3.5h kaupunkiajelu ja kyllähän niitä löytyi…

    http://kartor.eniro.se/m/p3ypD

    http://kartor.eniro.se/m/p3yas
    katsos rahtaria vähän vasemmalla, siinä on oikea asenne!

    http://kartor.eniro.se/m/p3ynN

    http://kartor.eniro.se/m/p3yQh
    molempiin suuntiin omat -jatkeet

    http://kartor.eniro.se/m/p3yu2
    toisesta suunnasta..

    http://kartor.eniro.se/m/p3yrE
    ja toisesta suunnasta. Vasen on tänne päin ja kahden kukkapuskan oikealta puolelta täältäpäin toiselle puolelle. Ja huom!, puiston saa vain ylittää, mutta puistokäytäville on vain gångväg -merkit.

    http://kartor.eniro.se/m/p3y8X
    Tuossa on vielä maalaamatta pyöränkuva ja nuoli. Tuo on siis suuri yksisuuntainen ympyrän muotoinen katu ja pyörätietä/kaistaa on tehty vastavirtaan kayttötarpeen verran. Normaali pyöräily normaali suuntaan kadulla.

    Kaikissa näissä olisi voitu myös käyttää pyöräkaistaviivoitusta (20×20), mutta näkyvyyden tai jonkin muun syyn takia merkintä on pyörätienjatkeen näköinen (50×50). Ja lähes ainoa syy ratkaisuihin on todellakin:
    – vasemmalle kääntyminen on kielletty sekä autoilta että pyöriltä
    -poikkiliikennettä ei ole autoille
    -autoliikenne poikkikadulla on vain yksisuuntaista, joten tämä on ainoa tapa hoitaa pyöräily vastavirtaan (esim. juuri tuo lönkka)

    Muuten U-käännökset hoidetaan joko autokaistoja käyttäen (ryhmitytään suojatien etupuolelle) tai muututaan jalankulkijaksi (ainoastaan taluttaen). Jos helsingissä pyritään jatkossa U-käännökset hoitamaan myös ns. helpoissa risteyksissä vain -jatkeen turvin, niin niitä todellakin saa rakentaa paljon. Ja tilaa on vähän ja vielä kun hyvät -jatkeet on eriytetty suojatiestä vähintään metrin.

    Ja tässä olisi hyvä malli juuri tuon Aleksin mannerheimin puoleiseen päähän. Toteutus katutasoon ja tila sille jalkakäytävää kaventaen.
    http://kartor.eniro.se/m/p3y2l

    Tuli vähän myöhään ajateltuna tuota, mutta jatkoa ajatellen…

    Öisin terveisin
    jari

  9. Mahtavaa, että kesähelteelläkin Hepolaiset ja Kaupunkifillarilaiset jaksavat tehdä näin tarkkoja analyyseja! Joskus olisi kiva pohtia tulevia hankkeita vaikka tuopin ääressäkin tämän virtuaalisen ohella… Saisikohan Marekilta ja Nikolta ennakkotietona vaikkapa tulevat puolen vuoden suunnittelukohteet, että niihin voisi tutustua etukäteen?

  10. Nyt kun luin vielä ajatuksella läpi, niin muutama yleistason kommentti.

    ”Pääsääntöisesti autojen sekaan ryhmittyminen on parempi ratkaisu”

    Autojen sekaan ryhmittymällä vasemmalle kääntyvät pyöräilijät säästävät yhdet liikennevalot, mutta siihen ei pitäisi pyöräilijöitä pakottaa, koska monet pelkäävät autojen seassa ajamista ja se estää tehokkaasti kaupunkipyöräilyn valtavirtaistumisen (perheet, naiset, keski-iästä ylöspäin jne.).

    Pääsääntöisesti hyvin toteutetut jatkuvat ja riittävän leveät autoista, sekä kävelijöistä erotetut yksisuuntaiset pyörätiet, sekä hidasliikenteiset sekaliikennekadut ovat parempi ratkaisu. Käytännössä kuitenkin, kun tila on keskustassa kortilla, niin pyöräkaistat ja -taskut ovat hyvä tapa varata tilaa pyöräilijöille vilkasliikenteisiltä, mutta kapeilta kaduilta.

    ”Annetaan fillarilähetit ja muut hikiurheilijat ajella vaan mukulakivillä autojen seassa.”

    Tämä taitanee olla lainvastaista niin kauan, kuin pyörätien käyttöpakkoa ei saada kumottua.

    ”Ja myös pyörätelineitä soisi tulla uusien puiden väliin poikittain ja varaus kaupunkipyörille.”

    Ehdottomasti näin, mutta tässä asiassa voisi lähestyä myös Stockmannia ja perustella heille, että pyöräilijät ovat hyviä asiakkaita.

    ”Ja viimeisenä. Kuinka moni käyttää tätä reittiä päivittäin matkalla hietaniemestä lauttasaareen?”

    En ole ihan varma, mitä Jari meinasi, mutta hautausmaiden välistä Lapinlahdentietä pääsee oikaisemaan rauhaisaa reittiä pitkin Mecheliniltä Porkkalankadulle Ilmarisentalon takaa: http://kartat.eniro.fi/m/pyudJ

Vastaa