Kokoojakatujen pyöräkaistat tulevat

lauantai, 12. joulukuuta 2009

Koirasaarentien katusuunnitelma esiteltiin keskiviikkona 9.12. Tahvonlahden ala-asteella. Suunnitelmaan voi tutustua 7.–18.12. Rakennusviraston verkkosivuilla.

Koirasaarentiestä tulee Laajasalon lounaisosaan nousevan Kruunuvuorenrannan bulevardimainen kokoojakatu. Kadun keskelle sijoitetaan busseja ja raitiotietä varten joukkoliikennekaistat, jotka erotetaan ajoradoista viherkaistoilla ja puuistutuksilla.

Pyöräilijöiden kannalta suunnitelma on erittäin kiinnostava, sillä se on ensimmäisiä Helsingin uuden pyöräilypoliittisen linjan pohjalta laadittuja katuja. Uusien asuinalueiden kokoojakaduille pyöräilijöille tulee molemmille reunoille omat yksisuuntaiset kaistat.

Koirasaarentie

Rakennusviraston mukaan ”pyöräkaistat soveltuvat Koirasaarentielle erityisen hyvin, koska ajoradan reunassa ei ole kadunvarsipysäköintiä eikä bussipysäkkejä. Pysäkit sijoitetaan kadun keskiosalle.”

Huomionarvoista on myös, miten kiertoliittymät on suunniteltu: pyöräkaista kulkee kiertoliittymässäkin ajoradan reunassa, kuten on syytäkin. Kiertoliittymät, joiden jälkeen tulee vielä erillinen pyörätien risteys, epäonnistuvat, sillä liitymästä poistuva autoilija olettaa jo selvittäneensä tilanteen eikä huomioi pyöräilijää, joka liittyy liikenteeseen vasta autojen jälkeen. Tällöin käy helposti niin, ettei autoilija enää hoksaa varoa pyöräilijää.

Gunillantien liittymä

Pyöräilijän kannalta kiertoliittymät ovat väärin suunniteltuina muutenkin ongelmallisia, sillä suunnittelussa unohtuu usein, etteivät polkupyörät taivu sen enempää 90 asteen käännöksiin kuin autotkaan. Pyöräilijöille optimoidut kääntökulmat ovat loivia, kuten muunkin liikenteen kannalta on järkevintä.

Suunnitelmaa voitaneen pitää pyöräilijän näkökulmasta muutoinkin erinomaisen onnistuneena. Se noudattaa niin mitoituksena kuin periaatteidensa puolesta eurooppalaisen liikennesuunnittelun standardeja. Riittäviä merkintöjä, kiveyksiä tms. muita huomiota herättäviä pintaelementtejä kannattanee harkita liittymissä, jotta taataan niin pyöräilijäiden kuin muidenkin liikenteessä mukana olevien turvallisuus.

Esimerkiksi Hopeakaivoksentien liittymän ylityspaikkojen toteuttamista lienee syytä pohtia korotettuina, jotta vältytään tilanteilta, joissa autoilijalta unohtuu hidastaminen ennen suojatietä.

Hopeakaivoksentie

Kadun rakentaminen on tarkoitus aloittaa vuonna 2011. Mahdolliset palautteet 18.12. mennessä.

Martti Tulenheimo

avatar

Kaupunginparantaja. Kaupunkifillarin perustaja. Tuottaja ja Helsingin polkupyöräilijät (HePo) ry:n järjestökoordinaattori. Helsingin kaupungin rakennuslautakunnan jäsen. Pyöräliiton varapuheenjohtaja.

Lisää tältä kirjoittajalta / Kotisivu

11 thoughts on “Kokoojakatujen pyöräkaistat tulevat

  1. Martti,

    Olen samaa mielta havaitsemastasi ongelmasta kiertoliittymässä. Autoilijoiden on erittäin vaikea tuossa havaita pyöräilijöitä ja liikenteen sujuvuuden kannalta tämä on haitallista. Jotenkin tuosta esityksestä tulee kuva, että nyt on yritetty hieman liikaa. Miksi tuossa kiertoliittymässä myös pyöräilijöiden pitää mennä jakajaan sisään tuolla toisella puolella, vaikka pyörätie olisi voinut mennä suoraan… Suurin ongelma tuossa esityksessä on yksisuuntaiset pyörätiet. Nämä ihanuudet ovat Helsingin liikennesuunnittelussa jääneet pahasti kehityksen varjoon ja suurin ongelma näissä on se, että pyöräilijöiden on todella vaikea tietää milloin mikäkin pyörätie on yksisuuntainen ja milloin ei. Tämä ongelma synnyttää vaaratilanteita. Mielestäni pyöräteiden ei näillä liikennemäärillä tarvitse olla yksisuuntaisia. Yksisuuntaisuus aiheuttaa usein lisämatkaa, kun yleensä joutuu turvautumaan kiertoreittiin määränpäähän päästäkseen, koska yksisuuntaista tietä ei sillä kadun puolella ole josta olet tielle tulossa. Pitäisi tehdä kaikki pyörätiet yksisuuntaisiksi tai sitten jatkaa kaksisuuntaisella linjalla. Näin liberaalina ajattelen, että kaksisuuntainen liikenne on parempi ratkaisu. Eli saa ajaa molempiin suuntiin, kunhan ei estä toisten oikeutta tehdä samoin.

    Järkivihreä,

    Juhani M.

  2. Juhanin kanssa samaa mieltä ympyröiden liikennejakajista. Ne tuskin lisäävät turvallisuutta, melko varmasti päin vastoin. Itseni ainakin tekisi mieli ohittaa jakaja autopuolelta ja ajaa liikenneympyrä autovirrassa.

    Yksisuuntaisuuden osalta sen sijaan kannattaa huomata, että nämä ovat pyöräkaistoja eivätkä teitä, eikä niitä oikein voi tehdä kaksisuuntaisiksi. Liikenneympyrässä väärään suuntaan ajava pyöräilijä olisi melkoinen liikenneriski. Jalkakäytävälle nostetut pyörätiet sen sijaan olisi aina syytä tehdä kaksisuuntaisiksi, koska niitä joka tapauksessa ajetaan kahteen suuntaan (eikä se tosiaan ole näillä liikennemäärillä ongelma).

  3. Niin ja tuon suunnitelma ainoa oikea ongelma (nyt kun pyrätiet on vanhaan versioon verrattuna korjattu) on se, että ratikkakiskot on vedetty keskelle katua, eikä eteläpuolelle erilleen autotiestä, kuten olisi järkevää (varmaan 95% pysäkkien käyttäjistä on matkalla eteläpuolelle). Mutta tuo päätös on jo tehty ja KSL:ssä siunattu, eikä sitä varmaan enää kukaan lähde muuttamaan.

  4. Kiertoliittymien suunnittelusta on viime aikoina luovuttu monissa sellaisissa maissa, joissa niistä alunalkaen innostuttiin – juuri yllä kuvatuista syistä, vaikka Juhani M. tulkitsikin kirjoittamaani eri tavalla kuin siinä lukee.

    Pyöräily tulee integroida osaksi kaupungin liikennejärjestelmää. Se onnistuu parhaiten suunnittelemalla jatkossa nimenomaan pyöräteiden sijaan pyöräkaistoja. Ne ovat yksisuuntaisia.

    Kun tehdään kaksisuuntaisia pyöräväyliä, ne on ennen kaikkea merkittävä selkeästi, kuten esimerkiksi tässä kuvassa. Kaksisuuntaiset pyöräväylät eivät kulje ajoradan vieressä, kuten tässä suunitelmassa esitellyt pyöräkaistat, aivan niinkuin Otso jo mainiosti selvensi.

  5. Ilman muuta jos kyse on pyöräkaistoista, niiden on oltava yksisuuntaisia. Näitä on vain Suomessa / Helsingissä ollut käytössä sen verran vähän, että pyöräkaistat helposti tulkitaan (kaksisuuntaisiksi) pyöräteiksi (esim. Jakomäentiellä näkee melko usein ajettavan autoliikennettä vastaan). Jos ja kun pyöräkaistojen käyttö yleistyy, oppivat pyöräilijätkin varmaan niitä käyttämään.

  6. Kyllä tuo suunnitelma ensinäkemältä hyvältä näyttää. Ja vielä sitten kun saisi pyörätien kulkemaan Laajasalontien reunaa suoraviivaisesti ja ilman korkeuseroja, niin olisi Laajasalolaiset kyllä yhdessä hujauksessa Herttoniemen metroasemalla!

    Samaa mieltä siitä että lisää yksisuuntaisia pyöräteitä jotka käyttävät samaa ajorataa kuin autot. Kiireiselle asiointi- tai työmatkafillaristille yksi ärsyttävimmistä asioista on se, että joutuu aina punaisissa jalankulkijavaloissa odottamaan milloin missäkin ajorataa ylittäessä. Siinä ajassa, kun odottaa pahimmassa tapauksessa puolitoista valokiertoa vain saadakseen kääntyä vasemmalle tai jatkaakseen suoraan yhtäkkiä tien toiselle puolelle siirtyvää pyörätietä, olisi jo perillä. Yksisuuntaisten pyöräkaistojen tuomat mahdolliset lisämetrit ei paljon merkitse tämän rinnalla.

    Toisaalta monessa paikassa nämä vanhastaan kaksisuuntaiset pyörätiet jalkakäytävällä voitaisiin kuitenkin säästää, vaikka samalle kadulle rakennettaisiin myöhemmin yksisuuntaiset pyöräkaistat ajoradan yhteyteen. Näin annettaisiin erilaisille pyöräilijöille mahdollisuus valita mieleisensä reitin: nopeaa reittiä tarvitsevat pyöräilijät kaistoille ja jalkakäytäväpyörätiet hitaammin tai epävarmemmin liikkuville.

  7. Hyvältä näyttää. Onko hyvistä suunnitelmista ollut tapana jättää positiivista palautetta kaupungille? Noin yleisesti ajateltuna varmaan kannattaisi, jottei leimaudu vain valittajaksi. Positiivisella palautteella yleensä myös edistää asioita paremmin.

  8. Jep suunta on oikea. Itse kannatan tiiviillä kaupunkialueilla parhaimpana vaihtoehtona yksisuuntaisia autoliikenteen suuntaan kulkevia pyöräkaistoja, jotka on kuitenkin rakenteellisesti erotettu sekä jalankulkijoista, että autoilijoista. Hyvänä kakkosena tulevat riittävän leveät ajoradan tasossa olevat yksisuuntaiset räiskuvän punaiset pyöräkaistat.

    Väljillä esikaupunkialueilla on ihan jees, että ”maantien” vartta kulkee yhdistetty jalankulku ja pyörätie, jota voi sekä jalan, että pyörällä kulkea molempiin suuntiin.

    Kiitosta voi varmaan laittaa KSV:n liikennesuunnitteluosastolle.

  9. ”..Rakennusviraston mukaan “pyöräkaistat soveltuvat Koirasaarentielle erityisen hyvin, koska ajoradan reunassa ei ole kadunvarsipysäköintiä eikä bussipysäkkejä. Pysäkit sijoitetaan kadun keskiosalle.”…”

    MIelestäni silläkään ei ole mitään väliä, vaikka olisikin pysäköidyt autot tai pysäkkialueet. Samaa suoraviivaista kaistaa vaan ilman mitään pikku-pikku muka hienouksia. Hopeakaivoksentien suojatien eteen vielä pyörätasku, mihin ei kaista jatku, niin sieltäpäin tullessa kääntyminen vasemmalle helpottuu ja aroille pyöräilijöille mahdollistuu.

    Todella järkevä on niputtaa bussit ja raitovaunut samaan väylään ja yhteisillä pysäkeillä. Samaa voisi toivoa heti Bulevardille (3T,6 ja 20) ja tulevalle Ruoholahdenkadulle ja tulevaisuudessa Mannerheimintielle ja Hämeentielle, kunhan saadaan niillä kulkemaan vain Helb:in kalusto. Todella outoa suorittaa vaihtoa kulkuneuvosta toiseen, kun nekin on niin kivasti eriytetty. Ja taas ajattelen omaa tulevaa vanhuutta nelipyöräsellä.

    Tuohan on kuin Hammarby Allé, paitsi siellä on pysäköintipaikat sekä siiviileille että Park Clubin autoille. Mitäköhän rakennelmia tuon kadun varteen tulee, kun kerta paikkoja ei tarvita? Ei edes lyhytaikaiseen seisotukseen. Millä voidaan estää Taksit yms muut autot tukkimasta pyöräkaistaa? Varsinkin, jos sinne ajaminen mahdollistaa toisen auton ohituksen. Anteeksi kriittisyys.

Vastaa