Pyöräily on huomioitava kokonaisvaltaisesti

perjantai, 11. joulukuuta 2009

Tein 27.5. valtuustossa pyöräväylien sujuvuutta koskevan aloitteen. Aloite saapui lausuntokierrokselta lautakunnista kaupunginhallitukseen 16.11. ja sieltä valtuustoon 25.11.

Kiinnitin aloitteessani huomiota siihen, että erheellisesti sijoitetut kiinteät laitteet ja osavuotiset kalusteet ovat paikoitellen vakava este pyöräilyväylien sujuvuudelle. Esitin, että kaupunki ohjeistaa virastoja kiinnittämään jatkossa tarkemmin huomiota pyöräväylien sujuvuuteen ja liikenneturvallisuuteen myöntäessään lupia niihin vaikuttavien laitteiden ja esineiden sijoitteluun.

Este

Lausuntokierros tuotti hedelmää. Erityisesti rakennusvalvontavirastossa aloitteeseeni vastaamiseen oltiin paneuduttu todella huolellisesti. Viraston vastaus on arvokas dokumentti, joka valottaa ongelmakentän laajuutta. Lausunto on tiivistettävissä viraston toteamukseen: erityyppisiä lupia katualueille myöntävät kaupungissa liian monet toimijat.

Toimijoista vain kaupunkisuunnitteluvirastoon on palkattu pyöräilyn edellytykset työkseen kattavasti huomioiva virkamies. Muissa virastoissa unohdetaan liian usein pyöräily, eikä liikennemuodon edistämistä nähdä kaikkea toimintaa läpileikkaavana asiana. On aivan liian yleistä, että Helsingin virastot eivät kiinnitä päivittäisessä toiminnassaan huomiota toimiensa vaikutuksiin pyöräilyyn.

Vai onko kenties tarkoituksenmukaista, että esimerkiksi Rautatientorin jääradan sähköistys on hoidettu siten, että viereisen pyörätien poikki on vedetty kymmenen senttiä korkea suojakotelo, jonka yli päästäkseen pyöräilijän on joko pysähdyttävä tai opeteltava lentämään?

Yksittäinen ongelma on helppo ratkaista rakentamalla suojakotelon molemmille puolille loivat rampit, jotta kohdasta pääsee ajamaan paremmin ylitse –, mutta vastaavia tapauksia sattuu päivittäin ympäri kaupunkia. Pyöräilyn edistämiseksi on tehtävä jatkuvasti hartiavoimin työtä eikä sekään tunnu aina riittävän, koska Helsingin kaupungilta puuttuu yhä tahtotila pyöräilyn huomioimeksi kaikessa toiminnassa. Tällä hetkellä pyöräilyn huomiointi on ilmiselvästi liian sattumanvaraista.

Kaupungin esteettömyyttä pohtiva Helsinki kaikille -projekti on painiskellut hyvin samankaltaisten ongelmien kanssa. Pyöräilijöiden on syytä nostaa hattuaan heille, sillä projektin ansiosta esteettömyyteen kiinnitetään Helsingissä nykyään todella paljon aiempaa enemmän huomiota. Ensi vuonna käynnistyvältä Helsingin pyöräilyprojektilta on lupa odottaa samanlaista panostusta pyöräilyn esteettömyyteen.

Martti Tulenheimo

avatar

Kaupunginparantaja. Kaupunkifillarin perustaja. Tuottaja ja Helsingin polkupyöräilijät (HePo) ry:n järjestökoordinaattori. Helsingin kaupungin rakennuslautakunnan jäsen. Pyöräliiton varapuheenjohtaja.

Lisää tältä kirjoittajalta / Kotisivu

18 thoughts on “Pyöräily on huomioitava kokonaisvaltaisesti

  1. Mielesäni nuo suojakotelot eivät ole asia, johon kannattaa kiinnittää liikaa huomiota. Nuo eivät estä ajamista, ja jotenkin sähköistys on rakennusaikana hoidettava. Esimerkkikuvassa oli vielä lippusiimatolppa varoittamassa, jotta pyöräilijä voi hieman pehmentää töyssyä. Esimerkillistä toimintaa. Pimeällä noita töyssyjä voi olla vaikea nähdä. Ymmärrän näkökantanne, koska tällä hetkellä kaupungissamme rakennetaan paljon ja pyörätiet kärsivät paljon. Mielestäni huomio tulisi kiinnittää pyöräteille pysäköityihin autoihin ja jätelavoihin. Niitä on aivan liikaa. Esimerkiksi pysäköinninvalvojat, poliisit ja taksikuskit käyttävät säälimättä pyöräteitä parkkipaikkoinaan. Tähän tulisi saada loppu!

    Järkivihreä,

    Juhani M.

  2. Juhani hyvä, kiitos kommentistasi. Tässä blogissa kiinnitetään huomiota kaikenlaisiin pyöräilyyn liittyviin asioihin, joista saamme palautetta ja joita havaitsemme. Pyörätien katkaisevaan 10 cm korkeaan suojakoteloon kiinnitetty huomio ei ole pois pyöräteille pysäköintiin puuttumisesta. Päinvastoin: mitä enemmän kaupunkilaiset alkavat kiinnittää huomiota pyöräilyn edellytyksiä heilkentäviin asioihin, sitä nopeammin niihin jatkossa puututaan. Tavoitteenamme on, että pyöräily mielletään kokonaisvaltaisesti, kaikkea kaupungin toimintaa läpileikkaavana asiana, joka on välttämätöntä huomioida aina eikä vain satunnaisesti. Mallia on syytä ottaa kaupungin esteettömyystyöryhmän hienosta työstä. Pyöräteille pysäköintiin puuttumisesta voi lukea täältä. Tarjoamme myös ratkaisuja. Olemme esittäneet, että suojakotelon molemmille puolille rakennetaan rampit, jotka helpottavat kotelon ylittämistä. Ramppeja voidaan jatkossa käyttää hyödyksi vastaavissa paikoissa muuallakin. Pienet asiat ovat suuria asioita.

  3. Pyöräilyn huomioiminen lisääntyy kokonaisvaltaisesti myös sitä kautta että mitä enemmän erilaisiin yksittäisiin ja konkreettisiin asioihin puututaan, sitä todennäköisemmin pyöräily huomioidaan myös yleensä kun ihmiset oppivat paremmin ottamaan pyöräilyn huomioon. Se, että jostakin pienestä asiasta tulee huomautus, vaikuttaa osaltaan siihen että mahdollisesti muistetaan ottaa pyöräilijät huomioon myös jonkun suuremman asian yhteydessä.

    Minunkin päivittäinen työmatkani kulkee juuri tuosta kohtaa ja se töyssy häiritsee minua sen verran että olen siirtynyt ylittämään toria luistinradan toiselta puolelta jolloin matka on siltä osin mukulakiveä koko matkalta sen sijaa että olisi tasaisempaa asfalttia. Tänään pyöräillessäni taas siitä ohi, poikkesin tekemään ilmoituksen luistinradan henkilökunnalle. He ottivat huomautukseni positiivisesti vastaan ja lupasivat ottaa asian puheeksi ”liikuntaviraston miesten kanssa” jotka kuulemma usein pyörivät siellä paikan päällä.

    Mainittakoon vielä että sain pontta tähän pieneen ruohonjuuritason kansalaistoimintaan juuri tämän blogin kuvasta 😉 Hyvä esimerkki siitä, kuinka asioiden esiin nostaminen toisaalla luo toimintaa toisaalla.

  4. Tuon lippusiimatolpan paikallaan pysyminen viikonlopun jäljiltjä vaatii pulttikiinnityksen johtokouruun. Lisäksi vielä Otson tai FPS:n tarra tolppaan karkottamaan suurimmat nakkikiskapainijat.

    Mutta onhan noita sähköjä ennenkin vedetty yläkautta, siis ainakin autoille. Ei luulis olevan vaikeaa tuoda pari kaunista possua tolppineen ja lauta tai vaijeri vedonpoistoineen. Jos kerran tuon on tarkoitettu olemaan maaliskuuhun asti. Eihän tuossa voida edes liukkaudentorjuntaa suorittaa.

    Noiden kourujen oikea paikka on bändikeikoilla. Tuodaan reidenpaksu touvi kaapelia lavalta mikserille ja rakennelma on pystyssä yhden illan.

    Pyörätiepysäköinti tai lähinnä se, mihin tehdään pyörätie ja taas mihin niitä ei suostuta tekemään esim. juuri liikkeiden huoltoajon/asikkaiden luvattoman pysäköinnin takia, on hauskaa vertailua.

    Hämeentie, ei käy, paitsi välille Hesari Teollisuuskatu ja vain länsireunaan. Miksi? No kun siinä on lähinnä juottolaa vuokralla ja niissä käyvät asiakkaat harvemmin tarvitsevat autoa ja itse liikkeelläkään ei ole tavarankuljetusta. Mutta eihän tuo saa olla vuokralaisesta kiinni. Mistäs sitä tietää, jos vuokralaiset vaikka vaihtuisi ja tulisi vaikka jokin disajnkauppa.

    Loppu Hämeentie. Ei käy, eikä käy myöskään viralliset lastauspaikat. Vuoralla lähinnä sellaisia yrityksiä jotka pitävät liikehuoneiston edessä aina omaa samaa autoa, esim. Hanakat ja Pizzalat yms. Samat Hiacet aina.

    Mansku välillä runeberginkatu – Rock n´Roll Mc Donalds, ei ole mukamas tarvetta kun Urheilukadulla menee niinkin hyvä. Siinähän on niin leppoisaa ajella bussikaistalla, kun viereen mahtuisi vaikka kuinka hyvä pyörätie ja puiden väleihin lastipaikkoja ja lyhytaikaisia asiakaspaikkoja esim. siinä Töölön lamppukaupan korttelissa. Mutta argumentit ilmeisesti tasoa Hämeentie. Ja taas Urheilukadulla voisi aivan hyvin rullata kadulla, varsinkin peli-iltoina.

    Manskun uusi juuri valmistunut pyörätien pätkät välillä Lääkärinkatu- Stenbeckinkatu (vain merkit puuttuvat). Siinä jaettiin jälleen tasan vanha jalkakäytävä, vaikka pyörille olisi voitu ottaa vain 1/3osa ja se yksisuuntaiseksi. Myöskään jakelu/asiakas liikennettä ei sen enempää mietitty. Siinähän on kautta-ajan ollut autoja jalkakäytävät täynnä ja ovat sitä ikäväkyllä edelleen ja suoraan pyörätien päällä. Parannus tuntuu turhalta, jos sitä ei vaivauduta miettimään loppuun asti. Ja miten kyseinen paikka on poikkeava niihin paikkoihin, mihin ei voida luvattoman pysäköinnin salliessa mahduttaa pyörätietä?

    Myös pyörätietoteutuksia on hauskaa vertailla. Ja miten ne on voinut tulla samasta kynästä?

    Bulevardin kohtalaisen hyvin onnistuneet yksisuuntaiset pyörätiet.

    Manskulla Forumilta Erottajalle menevä täysin poikkeava suojatieratkaisuiltaan oleva kaksisuuntainen, tulevaisuudessa yksisuuntainen pyörätie. Omasta mielestä outoa tuoda kaksisuuntainen suojatieylityksissä lähelle katua, mutta näköjään toimii.

    Kaivokatu. Suojatieylitykset kääntyilee väärään suuntaan ja korkeusero hirveä. Olis voinut mennä joko täysin suoraan tai niin kuin Mansku, lähemmäksi katua.

    Eino Leinon katu. Taas ihan erinäköinen ratkaisu.

    Miten joku ei ole monistanut yhtä ja samaa. No tulevaisuudessa saadaan uudet ohjeet, mutta koska näitä vanhoja voitaisiin korjailla?

  5. Tuo Hakaniemenrannan kaapelisyysteemi oli (ainakin kun viimeksi siitä ajoin jokin aika sitten) rannan puolella kulkevalla pyörätiellä suurin piirtein Opetushallituksen talon kohdalla kohdassa jossa pyörätie kääntyy ajotien reunasta viistosti oikealle lähemmäs rantaa (kaupungista Merihaan suuntaan ajettaessa).

  6. Ok, siis tuossa kuvassahan näyttäisi olevan nimenomaan viistot reunat kourussa, vai näenkö harhoja? Joskus on kakkosnelosesta tehtyjä kulmikkaita kompastuskourujakin nähnyt, mutta tuo kuvassa oleva nyt VÄLIAIKAISEKSI ratkaisuksi ihan ok. Eikös viimevuonna ollut koko luistinradan huoltokoppi talven yli pyörätiellä? Siihen nähden johtojen ylitys ainoana haittana on pientä.

    Periaatteessa kannatan tätä pieniin asioihin puuttumista ja huomion kiinnittämistä nollatpleranssilinjana, mutta liiasta nillittämisestä ei yleensä sympatioita heru ja hyvä asia saattaa liikkua jopa taaksepäin.

    Oppi kaupungin suunnasta Fillarikanavan kanssa työskennellessä on ollut se, että kuvat ovat todella tärkeitä erilaisten asioiden kommunikoinnissa. Esim. oma suosikkini on tämä low-budget kanttikiven loivennus: http://fillarikanava.hel.fi/r/349/ (klikatkaa kuvaa suurentaaksenne se).

    Eli kiitos kuvista ja pienistäkin huomioista kaikille tämän blogin kirjoittajille. Pidetään sävy kuitenkin konstruktiivisena, eikä nillitetä turhista.

  7. Este on este, vaikka voissa paistaisi. Lautakunnan jäsenenä, joka valvoo rakennusviraston toimintaa, en näe asian esiin nostamista ”turhana nillityksenä”, vaan viikottaisissa palavereissamme normaalina, muiden huomioiden joukossa käsiteltävänä rutiiniasiana.

    Suojakotelo on kymmenen senttiä korkea ja viistot laidat ovat 45 asteen kulmassa. Olisi kiinnostavaa kuulla, millaisia reaktioita syntyisi, kun samanlainen viritys ilmaantuisi ”väliaikaisesti” kolmeksi kuukaudeksi vaikkapa Uudenmaankadun poikki ajoradalle. Tervetuloa tarkastamaan viistot kulmat maastoon 🙂

    Itse kirjoitushan koski pyöräilyn huomioimista kokonaisvaltaisesti.

  8. Ajoin eilen (15.12.2009) Hakaniemenrannan ja Rautatientorin kautta kulkevaa reittiä ja Hakaniemenrannassa tuota viritystä ei enää ollut. Rautatientorin kohdalla tilanne oli sikäli huono, että lunta satoi melko runsaasti ja töyssyä oli vaikea huomata, koska se oli lumen peittämä (kovalla vauhdilla ajaessa olisi voinut käydä köpelösti). Väliaikaisena ratkaisuna (päivä tai pari) en ole tuota viritystä kauhean pahana pitänyt pyöräilyn kannalta (siitä pystyy ajamaan yli) mutta ei sellaisia kyllä viikkokaupalla pitäisi pyöräteillä olla.

  9. Olin eilen yhteydessä rakennusviraston Helsinki kaikille -projektin henkilökuntaan ja heidän näkemyksensä asiasta on, että suojakotelo on ongelmallinen myös puhtaasti esteettömyyden näkökulmasta. Käsikäyttöisen pyörätuolin tai rollaattorin käyttäjälle tällaisen esteen ylittäminen on vaikeaa. Heidän mukaansa tällaiset tasoerot ovat vaarallisia myös näkövammaisille henkilöille.

  10. Jogi: tuollaset low budget-rampit ovat oikein hyviä, mutta vaativat nekin ilmeisetsi osaamista tai viitsimistä. Salmisaarenkadulla (länsiväylän rampin kohdalla) poistettiin rotvallikivi joskus 5v sitten ja lapioitiin asfalttia tilalle. Ainoa vaan, että sitä ei tasoitettu, joten syntynyt esterata pitää sitten kirtää viereisen reunakiven kautta (ellei tiedä sitä yhtä 5cm kohtaa josta pystyy ajamaan läpi).

    Jari: bulevardin pyörätiethän ovat aivan hirveitä. Efektiivinen leveys puoli metriä, täynnä yllätysesteitä ja huonoja rotvalleja. Bonuksena ratikoista ja puiden takaa tulevat kävelijät joita ei mahdu väistämään kun leveyttä ei ole. Ja niitä ajetaan kahteen suuntaan, joten vastaantulijoitakin pitää välillä väistellä tilassa jota ei ole. Itse ajan järjestään Ruoholahti-Espa-välin pohjoisempana katuverkossa autojen seassa, koska se on helpompaa ja turvallisempaa.

    Menipä nyt negatiiviseksi tämä kommentti. Tasapainoksi kehuja kaikille yksityiskohtien tuomisesta esiin, ja niihin puuttumisesta. Eikä puuttumisen tarvitse olla valittamista, vaan virkamiehille tai kaupungin työntekijöille voi ystävällisesti esittää tietoa, joka auttaa heitä tekemään työnsä paremmin! 🙂

  11. Näiden low budget -ramppien omaehtoisesta tehtailusta voisi muuten saada aika hauskan mutta hyödyllisen kampanjan. Kaupunki ei virallisesti lähtisi näitä varmaan koskaan itse tekemään koska ei se sopisi oikein heidän toimenkuvaansa (oletan). Jolloin heidän toimesta asiat korjaantuu tappavan hitaasti / ei ollenkaan. Ensin kerättäisiin pystyyn tietokanta kaikista kohteista, sitten pakua vuokraamaan ja asfalttitynnyri (kuinka se onnistuu?) ja lapio kyytiin ja paikkoja tasoittelemaan. Voisi joku tiedotusvälinekin kiinnostua ja tehdä jutun.

    Siis ehdotuksena jollekin muulle jolla olisi aikaa ja pokkaa (minulla ei ole) 😉

  12. Otso: Meillä on ilmeisesti täysin eri vauhdit Bulevardilla. Mun tyyli on vetää takakenossa fiksalla mahdollisimman leppoisasti. Jos itse ajelisin monivaihteisella, niin Lönkka olisi vaihtoehto Hietalahteen päin ja Mallaskaduntunneli ja Uudenmaankatu erottajalle päin. Itseasiassa käytän tunnelia ja Uudenmaankatua kohtalaisen reilusti, siinä on mukana pientä anarkiaa ja autoja on myös mukava ohitella varsinkin ruuhka-aikaan. Tai sitten valitsisin kadulla ajon Bulevardilla. Sitä Bulevardia pitäisi kehittää juuri risteys- ja pysäkkialueissa. Eihän sieltä ole todellakaan helppoa kääntyä vasemmalle olevalle poikkikadulle muuten, kun muuttumalla välillä jalankulkijaksi. Pyörätien pitäis muuttu katutasoon pyöräkaistaksi vähintään 10m ennen risteystä. Siihen vielä pyöräkasku tai vauhdissa ryhmittyminen autokaistan vasempaan reunaan. Nyt kaikki tämä menee liian kulmikkaaksi. Samoin uudet korotetut pysäkit voisivat saada kaiteen katoksen vierelle, joten niistä purkautuvat ihmiset tulisivat kaaoksen sijasta hallitusti jalkakäytävälle yli pyörätien. Pyöränkuvia katuun vähintään 25m välein yms muuta. Mutta suurin tapamuutos tulee pyöräilijöiden lisääntyessä, silloin viimeistään ei enää ajella väärään suuntaan. Onhan se uusittu asfaltti tasoa surkea ja kapeus on välillä alle kaikkien normien, 60cm, mutta aikoinaan toteutettuna kovin edistyksellinen. Sitten mentiinkin takapakkia seuraavissa toteutuksissa ja oikein reilusti. Alkoi täydellinen kilometrien tavoittelu ja eriytys autoliikenteestä. No, mielipiteitä on monia.

    Noista loivennuksista. Hakasalmen huvilan vieressä olevassa risteyksessä tehtiin asfalttipaikkausta viikko sitten. Ai että teki mieli kammeta kanttikivi pois ja täyttää kolo hiekalla. No nyt siinä on jälleen kivi pienellä pykälällä ja uunituore asfaltti. HKR:lle en antaisi mitään pyöristyksiä, loivennuksia,.. en mitään, jota ne voisivat itse visioida. Ei ne ole ennenkään tajunneet juuri mistään mitään. KSV:n tulevat uudet visiotkin ne varmaan toteuttaa kekkoslovakian tyylillä. Näinhän me ollaan aina näitä bygattu.

    Martti: Mitäköhän mieltä Helsinki kaikille on uudesta Simonkadun 6cm korotetusta ratikkakiskoista. Varmaan tarpeellinen, mutta kyllä se saisi olla suojateiden kohdalla +-0cm!

    vilhelm: Väännetään ne reilusti punaisesta betonista ja siihen märkänä salmiakkikuvioita. Niin uutisointi on poliisi-TV mukaanlukien taattua.

  13. Hmm, Jogi ei tainnut mainita noista low-budget -rampeista, että ne on tarkoitettu pyörätuolille, ja tuo on siis tehty alueella elävän ”aktiivisen asukkaan” toiveesta.

    Esteettömyys lienee ymmärrettävästi priorisoitu pyöräilyä korkeammalle, mutta olisi kyllä hyvä tunnustella kaupungin suunnalta, lähtisivätkö tekemään, jos kerättäisiin heille valmiiksi lista paikoista, jotka ramppia tarvitsevat – Fillarikanavaan voisi rakennella jonkinlaisen erikoissysteemin tällaista kampanjaa varten, jos tilaaja eli kaupunki sellaista kaipaisi…

    Juuri nyt ei ole kuitenkaan niin ajankohtainen, lumi kun mukavasti tasoittaa noita kantteja.

Vastaa