Pyöräily nousuun uusilla työkaluilla

perjantai, 23. lokakuuta 2009

Jotta pyöräilystä tulisi todellinen vaihtoehto autolla ajamiselle, tarvitaan Helsingissä jatkossa paljon aiempaa laajempaa työkaluvalikoimaa: kokonaisvaltaista otetta, johon kuuluvat

• uusi suunnitteluohjeisto
• enemmän henkilöresursseja suunnittelua varten
• tehokkaampi markkinointi
• HKL:n uuden polven kaupunkipyörät
• veroporkkanoita
• koko kaupungin ja erityisesti kantakaupungin kattava pyöräväyläverkosto
• tasavertainen asema suhteessa autoihin ja joukkoliikenteeseen
• erityishoitoluokkaan kuuluvia nopeita pääreittejä
• työpolkupyörät
• sähköavusteiset pyörät

– sekä ennen kaikkea tuoretta asennoitumista, jotta pyöräily vihdoin ymmärretään vakavaksi hyötyliikennemuodoksi.

Martti Tulenheimo

avatar

Kaupunginparantaja. Kaupunkifillarin perustaja. Tuottaja ja Helsingin polkupyöräilijät (HePo) ry:n järjestökoordinaattori. Helsingin kaupungin rakennuslautakunnan jäsen. Pyöräliiton varapuheenjohtaja.

Lisää tältä kirjoittajalta / Kotisivu

4 thoughts on “Pyöräily nousuun uusilla työkaluilla

  1. Sähköavusteisista pyöristä puheen ollen niin olen ihmetellyt miksi pyöräilyväki suhtautuu niihin usein kovin nuivasti. Monesti tuntuu heijastuvan ajattelutapa että nämä sähköpyörät jotenkin kajoavat johonkin pyöräilyssä pyhään, voisiko sanoa puritaaniin ja puhtaasti oman kehon avulla liikkumiseen. Vaikka se onkin osa pyöräilyn viehätystä niin pitäisi muistaa että kaikki eivät ole intohimoisia pyöräilijöitä. Monelle kynnys ryhtyä työmatkapyöräilijäksi ylittyy sillä että sattuu asumaan pari kilometriä liian kaukana työpaikastaan. Tällöin sähköpyörä on juuri oikea ratkaisu siihen että saadaan yksi lisää työmatkapyöräilijä.

    Se, että joku toinen käyttää apunaan sähkömoottoria ei luulisi olevan yhtään pois sen pyöräilijän nautinnosta joka vastaa täysin itse omasta vauhdistaan. Tässä asiassa pyöräilijät ampuvat mielestäni vähän omaan jalkaansa paheksuvalla asenteellaan.

  2. Kaikenlaiset vero- yms. porkkanat ovat myös oma osansa tukemassa pyöräilyä, tässä pari esimerkkiä joita mietin.

    Pyöräily ja joukkoliikenne ja esim. City Car Clubin kaltaiset autojen yhteiskäyttöyritykset hyötyvät monella tapaa toisistaan ja näiden välisellä hyvällä yhteistyöllä voidaan tarjota melkein kenelle tahansa kokonaisvaltainen vaihtoehto oman auton omistamiselle. City Car Club ja HKL tekee jo nyt yhteistyötä niin, että jos on HKL:n suoraveloitusasiakas niin saa tuntuvan alennuksen CCC:n kuukausimaksusta.

    Tähän kun saisi vielä ympättyä pyörän mukaan jollain tavalla. Esimerkkeinä voisi olla polkupyörän ilmainen kuljetusmahdollisuus junissa suoraveloitusasiakkaille, työsuhdepolkupyörän omistajille alennus CCC:n maksuissa, ilmainen polkupyörän liityntäpysäköinti suoraveloitusasiakkaille vartioituun pysäköintipaikkaan tai pasilan asemalla olevien säilytysboxien kaltaisiin paikkoihin (olettaen että näitä tulee ja että ne ovat mahdollisesti maksullisia).

    Helsingin kaupunki voisi perustaa Fillarointipäiväkirjan (http://fillari.toimii.net) tai Kilometrikisan (http://www.kilometrikisa.fi) kaltaisen palvelun nettiin jossa voisi kirjata ylös ja seurata pyöräilyänsä. Palvelu voisi vaikka toimia Fillarikanavan yhteydessä. Rekisteröitäessä voisi vaatia käyttäjän tunnistautumista (pankkitunnus, kännykkä tms.) ja voitaisiin vaikka aloituslahjaksi antaa jokaiselle polkupyörämittarin jolla ajoansa seurata. Säännöllisin välein käyttäjiä palkittaisiin eri lailla, esim. 3000 km:n välein saisi lahjakortin pyörän vuosihuoltoon (työn osuus) tai pyöräilyyn liittyvää sälää. Tämän kaltaiset palveluthan ovat silläkin tavalla hyviä että käyttäjät käyttävät palvelua hyvinkin usein, monet päivittäin, joten samalla palvelua voisi käyttää moneen muuhunkin.

    Muita asioita voisi olla Liikuntasetelin käyttömahdollisuus myös pyörän huoltoon tai kilometrikorvauksen nostaminen pyöräilyn osalta vähintään 1-2 euroon kilometriltä. Pyöräilyllähän nyt väkisinkään ei mitään mahdottomia kilometrejä synny joten riskiä suuresta verorahojen menetyksestä ei ole. Mutta kynnys edes lähteä kirjaamaan polkupyörällä tehtyjä työmatkoja ylittyisi, nykyään harva lähtee edes niitä kirjaamaan kun kilometrikorvaus on 10snt. Nämä on enemmän valtiotason juttuja mutta kun nyt kerran aloitin..

  3. Sähköavusteisista pyöristä: osuit hyvin oikeaan! Samaan kiinnitettiin huomiota viime vuoden Velo-city -konferenssissa Brysselissä alustuksessa, jota olin kuuntelemassa.

    Pyöräilyn ongelma on pikälle menevä puritanismi. Myönnän sen vaivaavan ajoittain itseänikin. Siitä pitäisi päästä irti, koska kuten totesit, pitäisi muistaa että kaikki eivät ole intohimoisia pyöräilijöitä. Muidenkin kuin himopyöräilijöiden olisi voitava nauttia pyöräilystä. Tässä mielestäni sähköavusteiset pyörät toimisivat mitä parhaana apukeinona!

  4. Polkupyörän ilmainen kuljetusmahdollisuus junissa suoraveloitusasiakkaille: mikä mahtava idea! Et pahastune, jos varastan tämän? 😉 Tai itse asiassa nämä kaikki, koska näistä voisi hyvin saada toimivia ratkaisuja.

    Pitänee kirjoittaa näistä blogiin juttu, anna tulla lisää vain!

Vastaa